Wikipedia

Ero sivun ”Albedo” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p toistuvan viitteen nametus
korjattu
Rivi 1:
{{Korjattavat 2012|577}}
[[Kuva:BrockenSnowedTrees.jpg|thumb|160px|Lumi on valkoista: se heijastaa paljon valoa eli sen albedo on suuri.]]
[[Kuva:Coal.jpg|thumb|160px|Hiili on musta: se imee suuren osan valosta ja heijastaa vain vähän eli sen albedo on pieni.]]
 
'''Albedo''' eli '''heijastuskykyheijastuvuus''' ("valkoisuus")tai '''heijastuskyky''' on jonkin kappaleen kyky heijastaa siihen osuvaa säteilyä. Se kuvaa kappaleeseen osuneen ja siitä heijastuneen säteilyn suhdetta.<ref>http://www.astro.utu.fi/zubi/solarsys/albedo.htm. Luettu 6.9.2012.</ref>. Albedo määritetään jakamalla pinnan heijastaman säteilyn [[teho]] saapuvan säteilyn teholla. Albedoa merkitään yleensä kreikkalaisella kirjaimella α, [[alfa]] tai isolla ''A''-kirjaimella. Täysin valoa heijastava pinta on valkoinen, ja sen albedo on 1,0 tai 100 %. Täysin musta imee eli absorboi kaiken siihen saapuvat säteilyn, ja sen albedo on siksi 0. Muiden väristen kohteiden albedot ovat tältä väliltä. Lisäksi eri värien heijastama säteilyjakautuma on monesti erilainen kuin vastaanotettu säteily. Albedoa käytetään muun muassa tähtitieteessä, säätieteessä ja laskettaessa vaikkapa Auringon taloa lämmittävää vaikutusta.
Tumman kappaleen albedo on pieni ja vaalean suuri.
 
Täysin valoa heijastava pinta on valkoinen, ja sen albedo on 1,0 tai 100 %. Täysin musta imee eli absorboi kaiken siihen saapuvat säteilyn, ja sen albedo on siksi 0. Muiden väristen kohteiden albedot ovat tältä väliltä. Lisäksi eri värien heijastama säteilyjakautuma on monesti erilainen kuin vastaanotettu säteily.
 
Albedoa käytetään muun muassa tähtitieteessä, säätieteessä ja laskettaessa vaikkapa Auringon taloa lämmittävää vaikutusta.
 
== Albedo ja emissio ==
Albedon vastakohta on emissiokyky, joka mittaa kappaleen imemän, ja myös itse säteilemän säteilyn määrää. Huoneenlämpötilaisen kappaleen ulossäteily tapahtuu lämpösäteilynä.
 
Albedon α ja [[emissiivisyys|emissiokyvyn]] ε välillä on suhde α + ε = 1. Varsinkin lumi-, vesi- ja jääpinnan albedo riippuu suuresti saapuvan säteilyn tulokulmasta. Siksi suoran auringonsäteilyn ja eri suunnista tulevan, heijastuneen tai sironneen hajasäteilyn albedot ovat erilaisia.
 
Hiilipintaisten [[komeetta|komeettojen]] albedo on erittäin matala, esimerkiksi [[Halleyn komeetta|Halleyn komeetan]] 0,027, joka on pienempi kuin kivihiilellä. Tämän takia amerikkalaisten ohilento Halleyn komeetan luona vuonna [[1986]] oli epäonnistua, kun luotain oli komennettu kuvaamaan komeetan kirkkainta osaa. Komeetan kirkkain osa ei kuitenkaan ollut sen ydin vaan siitä purkautuvat kaasu- ja pölysuihkut ja ydin jäi melkein kuvaamatta, mutta luotain ohjelmoitiin uudelleen ja ydin saatiin kuviin.
 
Vaikka Kuun albedo onkin melko pieni, niin silti Kuu näyttää kirkkaalta pimeällä yötaivaalla loistaessaan. Tämä johtuu suuresta kontrastista. Vastasataneen lumen albedo on hyvin suuri, jopa 0,9, mutta se pienenee kun lumi alkaa sulaa.
 
== Geometrinen albedo ja Bondin albedo ==
[[Kuva:Enceladus from Voyager.jpg|thumb|200px|Saturnuksen [[Enceladus]]-kuun jääpinta heijastaa 99% saamastaan valosta, siis sen albedo on 0,99]]
 
Yleensä taivaankappaleen albedosta puhuttaesa tarkoitetaan Bondin albedoa ''A'', joka on taivaankappaleesta heijastuneen ja sinne saapuvan säteilyn suhde. Se on vaikea määrittää, koska silloin on mitattava kappaleen heijastus kaikkiin suuntiin. Tämän takia monen taivaankappaleen Bondin albedo tunnetaan huonosti.<ref name="astro">{{Verkkoviite | Tekijä= Hannu Karttunen| Nimeke=Albedo | Ajankohta= | Osoite= http://www.astro.utu.fi/zubi/solarsys/albedo.htm| Julkaisija=Hannu Karttunen | Viitattu=27. toukokuuta 2007 }}</ref> Se on vaikea määrittää, koska silloin on mitattava kappaleen heijastus kaikkiin suuntiin, mikä on monestikin mahdotonta. Tämän takia monen taivaankappaleen Bondin albedo tunnetaan huonosti.
 
Geometrinen albedo ''p'' on jonkin kappaleen valonheijastuskyky suoraan takaisin kohti valonlähdettä verrattuna kaikilla aallonpituuksilla heijastavaan levyyn, niin sanottuun [[Lambertin levy]]yn. Mattapintainen valkea seinä on lähellä Lambertin levyä. Monille asteroideille on helppo mitata geometrinen albedo. Geometrinen albedo voi olla ykköstä suurempi ja jopa ääretön jos kappale heijastaa peilinä takaisin tulosuuntaan.▼
 
▲Geometrinen albedo ''p'' on jonkin kappaleen valonheijastuskyky suoraan takaisin kohti valonlähdettä verrattuna kaikilla aallonpituuksilla heijastavaan levyyn, niin sanottuun [[Lambertin levy]]yn. Mattapintainen valkea seinä on lähellä Lambertin levyä. Monille asteroideille on helppo mitata geometrinen albedo. Geometrinen albedo voi olla ykköstä suurempi ja jopa ääretön jos kappale heijastaa peilinä takaisin tulosuuntaan.<ref name="astro"/>
Maalle geometrinen albedo on 0,37, ja Bondin albedo 0,29.
 
Joidenkin taivaankappaleiden geometrisia ja Bondin albedoja<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= Albedo| Ajankohta= | Osoite= http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hbase/phyopt/albedo.html| Julkaisu = Hyperphysics | Julkaisija= Georgia State University | Viitattu= 27. toukokuuta 2007| Kieli={{en}} }}</ref>
Rivi 61 ⟶ 44:
|-
|Saturnus
|
|0,47 {{lähde}}
|0,34
|-
|Uranus
|
|0,51 {{lähde}}
|0,29
|-
|Neptunus
|
|0,41 {{lähde}}
|0,31
|-
Rivi 77 ⟶ 60:
|}
 
== Maan albedo ==
== Heijastavuus riippuu eri tekijoistä ==
** [[Maa]]n albedo on keskimäärin 0,39 (0,36-0,43)<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Depletion of Solar Radiation | Ajankohta= | Osoite= http://www.tpub.com/content/aerographer/14312/css/14312_19.htm| Julkaisija= Integrated Publishing| Viitattu= 27. toukokuuta 2007| Kieli={{en}} }}</ref> Albedon avulla pystyy määrittämään, kuinka paljon pinta imee [[Auringon säteily]]ä itseensä. Maan albedoon vaikuttaa kolme eri tekijää, maasta ja vesistä heijastuva valo, pilvistä heijastuva valo ja [[ilmakehä]]stä ylöspäin [[Sironta|siroava]] valo.<ref name="holden92">Holden, s. 92.</ref>▼
Kappaleen heijastavuus riippuu muun muassa valon tai muun säteilyn aallonpituudesta. Myös tulokulma vaikuttaa monesti heijastavuuteen huomattavasti.
 
Maassa albedo vaihtelee tummien ja kosteiden maaperien 0,08:sta tuoreen lumen 0,86–0,95:een. Jälkimmäisessä tapauksessa lähes kaikki säteily heijastuu takasiin, joten aurinko lämmittää pintaa vain hyvin vähän. [[Pilvi]]en albedo on myös suuri, joten ne estävät ison osan auringon säteilyn pääsystä maanpinnalle. Albedo vaihtelee huomattavasti Maan eri osien välillä. [[Arktinen alue|Arktiksella]] ja [[Antarktis|Antarktiksella]] albedo on huomattavan suuri, kun taas [[päiväntasaaja]]n [[Sademetsä|sademetsissä]] pieni. Subtrooppisissa [[Aavikko|aavikoissa]] albedo on myös melko korkea. Valtamerissä albedo on tasaisesti noin 0,10.<ref name="holden92"/>
== Joitakin albedoja ==
 
▲** [[Maa]] keskimäärin 0,39 (0,36-0,43)<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Depletion of Solar Radiation | Ajankohta= | Osoite= http://www.tpub.com/content/aerographer/14312/css/14312_19.htm| Julkaisija= Integrated Publishing| Viitattu= 27. toukokuuta 2007| Kieli={{en}} }}</ref>
*trooppinen sademetsä 0,07-0,15<ref name="Bradley_22">R.S. Bradley, Quaternary paleoclimatology;1985;Chapman&Hall;ISBN 0-412-53100-3; Table 2.4 ;s 22</ref>
** [[ruohoaro]] 0,18-0,25<ref name="lunkka25">Lunkka 2008, s. 25</ref>
** [[tundra]] 0,1-0,15, laajemmin 0,15-0,35<ref name="lunkka25"/>
***tuore lumi laajasti 0,6-0,9<ref name="Lunkka_2008_28">Juha-Pekka Lunkka, Maapallon ilmastohistoria, Gaudeamus 2008, sivu 28</ref>, 0,65-0,80, Etelämantereella 0,8, jopa 0,8-0,9
**sulava lumi 0,4<ref>Energiakäsikirja, Safa, sivu 33</ref>, 0,4-0,7
** [[vesi|veden]] pinta 0,03 - 0,40 (jopa 0,80) (riippuu valon tulokulmasta) usein 0,035-0,09, joskus esitetään meren pinnalle 0,07-0,10<ref>Bradley, Quaternary Paleoclimatology, s. 22</ref>
 
== Katso myös ==
Rivi 95 ⟶ 70:
*[[Insolaatio]]
 
== ViitteetLähteet ==
 
*{{Kirjaviite | Tekijä = Holden, Joseph (toim.)| Nimeke = An Introduction to Physical Geography and the Environment| Vuosi = 2008| Julkaisupaikka = Harlow| Julkaisija = Pearson Education Limited| Isbn = 978-0-13-175304-4 }}
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
 
[[Luokka:Sähkömagneettinen säteily]]
[[Luokka:MeteorologiaKlimatologia]]
 
[[ar:وضاءة]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Albedo”