Ero sivun ”Viiala” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 26:
Viiala sijaitsee [[Vanajavesi|Vanajaveden]] lounaispuolella. Keskustan kautta virtaa [[Urjala]]sta alkunsa saava ja Vanajaveteen laskeva [[Tarpianjoki]]. Entisen kunnan lounaisosassa sijaitsee Vähä-Arajärvi, jonka pohjoisrannalla on seudun korkein maastonkohta, 151 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva Sissinvuori.<ref name="Suomenmaa"> Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 426–428. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.</ref>
Viialan keskustan kautta kulkevat [[Riihimäki–Tampere-rata]] ja [[seututie 303]], joka on osa entistä Tampereen ja Hämeenlinnan välistä [[kantatie 56|kantatietä 56]]. Keskustan koillispuolitse kulkee [[
Viialan naapurikunnat olivat ennen kuntaliitosta [[Kylmäkoski]], [[Lempäälä]], [[Toijala]], [[Valkeakoski]] ja [[Vesilahti]]. [[Viialan vaakuna]]n suunnitteli [[Ahti Hammar]] ja se vahvistettiin vuonna [[1955]].<ref>Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 173</ref>
==Historiaa==
Entinen Viialan kunta sijaitsee vanhalla [[Satakunta|Satakunnan]] ja [[Häme]]en maakuntien rajaseudulla. Alueelle syntyi asutusta jo 400-luvulla ajanlaskun alun jälkeen. Näiltä seuduilta käsin harjoitettiin keskiajalla eränkäyntiä [[Näsijärvi|Näsijärven]] latvavesien alueelle.
Viiala on vanha teollisuuspaikkakunta: siellä aloitti toimintansa Viiala Oy:n (nimi vuoteen 1937 Akkas Ångsågs Ab) omistama saha vuonna 1873. Laitoksesta tuli myöhemmin Oy [[Wilh. Schauman]] Ab:n tytäryhtiö. Yritys harjoitti sahateollisuutta vuoteen 1957 saakka, lasiteollisuutta vuosina 1890–1937 ja puutaloteollisuutta toisen maailmansodan jälkeen vuosina 1947–1956. Tehtaalla aloitettiin [[vaneri]]n valmistus vuonna 1942.<ref> ''Otavan iso tietosanakirja'', osa 9, palsta 1467. Helsinki: Otava, 1965.</ref>
| |||