Ero sivun ”Väestönsuoja” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Poistettu virheellistä tekstiä
Rivi 1:
{{korjattava/kieli|tekstissä paljon kirjoitusvirheitä}}
[[Kuva:Väestönsuojan_ovi.jpg|thumb|right|200px|S1-luokan väestönsuojan teräsovi.]]
'''Väestönsuoja''' eli '''väestösuoja''' on erityinen tila tai rakennus, joka on tarkoitettu suojaamaan väestöä mahdollisen kaasu- tai [[myrkyllisyys|myrkkyvuodon]], [[ase]]ellisen hyökkäyksen kuten sodan, [[radioaktiivinen laskeuma|radioaktiivisen laskeuman]] tai muun vastaavan uhatessa.
 
Aiemmin yleisesti käytetty sana [[pommisuoja]] on perua ajalta jolloin pääasiallisen uhan muodostivat [[lentopommi]]tukset. Pommisuojia ei yleensä varustettu suojaamaan väestöä esimerkiksi kaasuhyökkäykseltä. Pomminkestävyyskin oli usein kyseenalainen. Sen sijaan pommisuoja yleensä antoi varsin hyvän suojan sirpaleilta ja kevyiden aseiden tulelta.
Rivi 20:
 
===Suojelukohteet ja valvonta-alue===
YmpäristöministeriöVuoteen määrittää2011 asti sisäministeriö määritti erityiset ''suojelukohteet''. Muut alueet ovat ''valvonta-alueita''. Suojelukohteiden oletetaanoletettiin joutuvan muuta maata todennäköisemmin hyökkäyksen kohteiksi, koska niissä onoli riskejä aiheuttavaa toimintaa tai ne ovatolivat esimerkiksi liikenteelliseltä merkitykseltään tavanomaista tärkeämmät. Suojelukohteita ovatolivat suurimmat kaupungit ja eräät liikenteen solmukohdat. Entisen [[Uudenmaan lääni]]n alueella suojelukohdekuntia ovatolivat muiden muassa Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Loviisa, Porvoo ja Vantaa. Suojelukohteissa väestönsuojien eri luokkien maksimikoko on rajoitettu noin puoleen valvonta-alueiden vastaavasta.
 
===Suojien laitteisto ja varusteet===
Rivi 27:
Nykyaikaisessa suomalaisessa väestönsuojassa on sisäänkäynnin kohdalla suojateltta tai -huone. Lisäksi suojassa on syytä olla yksi tai useampi käsi- ja sähkökäyttöinen ilmanvaihtokoje suodattimineen, lankapuhelinliittymä, ainakin yksi varauloskäynti, kuivakäymälöitä, varavesisäiliöitä, säteilymittari, raivaustyökaluja ja ensiapuvälineet. Varusteista määrätään lakisääteisesti. Suojalle tulee lain mukaan määrätä suojanhoitaja ja mahdollisesti myös varahenkilö. Heidän odotetaan suorittavan suojanhoitajan kurssin.
 
===Väestönsuojan normaaliajannormaaliolojen käyttö===
Väestönsuoja on saatava käyttökuntoon 72 tunnin<ref>Suomen Säädöskokoelma: Pelastuslaki 379/2011 76§</ref> aikana. Tuona aikana on normaaliajannormaaliolojen mahdolliset lisärakenteet purettava ja ylimääräiset tavarat siirrettävä, pystytettävä suojan vaatimat väliseinät, täytettävä varapoistumisteiden aukot ja varmistettava suojan tiiviys ja varusteiden kunto. Puolet tilasta tulisi saada käyttöön jo kahdessa tunnissa.
 
===Väestönsuojien rakentamisvelvoite 7/2011 lakimuutosten jälkeen===
Sisäasiainministeriön pelastusosaston muistiossa ehdotettiin luopumista väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta valvonta-alueella. Suoja-alueella rakentamisvelvoitteen rajaa suositeltiin nostettavan 600:sta 800–1&nbsp;000 neliömetriin. Suojien käyttöönottoaikaa suositeltiin niin ikään pidennettäväksi 48 tuntiin. Tämä aikamäärä mahdollistaisi suojien nykyistä tehokkaamman käytön normaalioloissa. Ydinvoimaloiden lähellä suojien tulisi olla kuitenkin välittömästi käyttöönotettavissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.pelastustoimi.fi/media/pdf/valmisteilla/vaeston_suojaamisen_strategia_060504.pdf | Nimeke = Väestön suojaamisen strategia| Tekijä =Työryhmä Esko Koskinen et al. | Tiedostomuoto = pdf| Selite =Sisäasiainministeriön pelastusosaston työryhmän muistio s. 24
| Julkaisu = |Ajankohta =2005 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Sisäasiainministeriö | Viitattu =8.10.2007 | Kieli = }}</ref>
 
Pelastustoimilain 1. heinäkuuta 2011 astuneiden muutosten myötä rakennusneliömäärärajoiksi tuli 1&nbsp;200 neliötä asuinkiinteistöissä ja 1&nbsp;500 neliötä liiketiloissa.