Ero sivun ”Freelancer” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Poistettu "joka viides itsensätyöllistäjä työskentelee yrittäjänä vastoin tahtoaan", koska tieto käsitti laajemman yrittäjäjoukon kuin vain freelancerit. Korvattu tilastotiedolla freelancereista. |
||
Rivi 8:
Freelancerilla ei ole pysyvää työsuhdetta, vaan hän työskentelee toimeksiantosuhteessa. Freelancer ei näin ollen ole palkansaaja, joten työ ei kasvata [[työttömyysturva]]n edellyttämää työssäoloehtoa. Freelancerin tulee itse hoitaa vapaaehtoiset [[Tapaturmavakuutus|tapaturmavakuutukset]] sekä pakollinen eläkevakuutus eli YEL. Freelancer voi toimia myös niin sanotulla freelanceverokortilla. Sillä olevaa pidätysprosenttia sovelletaan kaikkiin henkilön saamiin palkkioihin ja työkorvauksiin.
Suomessa on noin 40 000 freelanceria. Heistä yli 40 % on alle 35-vuotiaita eikä ole tiedossa, onko freelancerius heille väliaikainen vai pysyvä ratkaisu.<ref name=tyopiste>[http://tyopiste.ttl.fi/Uutiset/Sivut/Lapparihipsteri_raksatyolainen_pakkoyrittaja_itsensatyollistajia_on_moneen_lahtoon.aspx Läppärihipsteri, raksatyöläinen, pakkoyrittäjä… itsensätyöllistäjiä on moneen lähtöön] Työpiste-lehti 19.11.2014</ref>
Yleisemmin freelancereina toimivat kulttuurialan työntekijät, esimerkiksi [[Freelancetoimittaja|vapaat toimittajat]], [[Vapaa näyttelijä|vapaat näyttelijät]], [[Vapaa valokuvaaja|vapaat valokuvaajat]] ja [[kääntäjä|kääntäjät]], esim. suomentajat.
Freelancerina toimimisessa on nähty yhteiskunnallisia ongelmia, mm. huono [[sosiaaliturva]] ja [[eläke]], alhainen tulotaso ja ns. [[pakkoyrittäjä]]ksi joutuminen.<ref>[http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Nykyajan+torpparit/a1338795970284?jako=8276fff01556f5a8984260631fece71c Elina Grundström: Nykyajan torpparit]. Helsingin Sanomat 5.6.2012.</ref>
== Lähteet ==
|