Versio 12. syyskuuta 2014 kello 15.41 muokkaa Lea Asikainen (keskustelu \| muokkaukset) 3 408 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 18. marraskuuta 2014 kello 23.20 muokkaa kumoa Pxos (keskustelu \| muokkaukset) sisällönvakauttajat, palauttajat 62 885 muokkausta p →‎Metsätalous Suomessa: fix Uudempi muutos →
Rivi 8: Kasvaneet puut myydään puunostajille, joita ovat muun muassa metsäyhtiöt. Puuta käytetään yleisimmin [[sellu]]n- ja [[paperi]]nvalmistuksen raaka-aineena sekä [[puutavara]]n tuotannossa. Puusta voi tehdä myös [[puupolttoaine]]ita, kuten polttopuita ja [[pelletti\|pellettejä]]. Tähän tarkoitukseen käytetään yleensä puuta, joka ei käy teollisuuden käyttöön esimerkiksi pienen läpimitan tai huonon runkomuodon vuoksi. Myös hakkuutähteet, eli oksat ja kapeat latvukset, kannot kootaan usein energiakäyttöön. [[Metsänhoito]]on kuuluu maanmuokkaus ja puiden istutus, kylvö tai luontaisen uudistumisen odottaminen, taimikon perkaus ja ~~–hoito~~hoito, ensiharvennus, harvennus ja lopuksi [[päätehakkuu]]. Päätehakkuun jälkeen huolehditaan uuden puuston syntymisestä joko istuttamalla ''taimia'' tai jättämällä ''siemenpuita'' hakkuualueelle. Uusien taimien nousu siemenistä tehostuu, jos metsämaan pintarakenne rikotaan, jotta siemenpuiksi jätetyistä puista karisevat siemenet päätyisivät suoraan kivennäismaahan. Metsälaki (1093/1996) määrittelee, kuinka tiheäksi taimikko tulee perustaa ja missä ajassa uusi metsä on saatava kasvamaan hakkuun jälkeen.<ref>{{Verkkoviite\|Tekijä = \|Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki//ajantasa/1996/19961093\|Julkaisija = Edita Publishing Oy\|Julkaisu = Finlex\|Nimike = Metsälaki\|Viitattu = 12.9.2014\|Ajankohta = 12.12.2014\|Kieli = }}</ref> Metsätalouteen kuuluvat myös [[suo\|soistuvien]] metsien ja soiden [[oja\|ojitus]] ja kunnostusojitus, sekä metsäautoteiden rakentaminen ja niiden kunnossapito. Metsäautotieverkosto on Suomessa maailman tiheimpiä, ja sen rakentamista on tuettu ja tuetaan verovaroin metsätalouden kannattavuuden parantamiseksi. Ojituksia Suomessa on tehty runsaimmin 1970-luvulla. Suometsien kasvatuksen ekologinen kestävyys on viime aikoina asetettu kyseenalaiseksi, sillä turpeen ravinnevarat hiipuvat karuimmilla suotyypeillä nopeasti. Rivi 14: Metsänhoidon järjestelmällisyyttä helpottaa [[metsäsuunnitelma]]. Se sisältää kartan metsäalueesta, metsäalueen jaon kuvioihin, käsittelyehdotukset kullekin kuviolle sekä ennusteen metsikön tulevasta kasvusta, kehityksestä sekä tuotoksesta. Kuviolla tarkoitetaan metsikköä, joka on iältään, puulajiltaan ja kasvupaikkatyypiltään samankaltaista, eli jolle voidaan ehdottaa yhtä ja samaa käsittelyvaihtoehtoa. Kuviot on numeroitu. Metsänhoidolliset toimenpiteet tehdään aina koko kuviolle ja kuvioittain. Metsäsuunnitelma ei ole pakollinen. Se tehdään yleensä noin kahdeksikymmeneksi vuodeksi kerrallaan, mutta suositellaan päivitettäväksi tätä lyhyemmällä aikavälillä. Metsänomistajan neuvojaksi ja toimenpiteiden tekijäksi on perustettu [[metsänhoitoyhdistys\|metsänhoitoyhdistyksiä]]. Samoja tehtäviä suorittavat myös monet yritykset. Valtion viranomaisina toimivat alueelliset ~~[http://www.metsakeskus.fi~~ metsäkeskukset] ohjaavat ja valvovat metsissä tapahtuvaa taloudellista toimintaa. ~~ohjaavat ja valvovat metsissä tapahtuvaa taloudellista toimintaa.~~ == Metsän rinnakkaiskäyttö ==

Ero sivun ”Metsätalous” versioiden välillä