Ero sivun ”Kantalahti (lahti)” versioiden välillä

1 889 merkkiä poistettu ,  6 vuotta sitten
-muualle kuuluvaa tekstiä
(väliots, <!-- ei kuulu tähän artikkeliin vaan johonkin muualle-->)
(-muualle kuuluvaa tekstiä)
}}
[[Kuva:Кандалакшский залив.jpg|thumb|300px|Näkymä yli Kantalahden.]]
'''Kantalahti''' eli '''Kannanlahti'''<ref name=VFP>{{Kirjaviite | Tekijä= Mikkonen P, Kahla M, Kempinen I, Charnaya A (toim.)| Nimeke= [http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk11/venajan_federaation_paikannimia.pdf Venäjän federaation paikannimiä. Oikeinkirjoitus- ja painotusopas] | Julkaisija= Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (scripta.kotus.fi)| Vuosi= 2006 (2010)| Sivu= |Tunniste=ISBN 978-952-5446-51}}</ref> ({{k-krl|Kandalakši, Kandalahti}}, {{k-ru|Кандала́кшский зали́в, ''Kandalakški zaliv''}}) on yksi neljästä suuresta [[Vienanmeri|Vienanmeren]] lahdesta [[Luoteis-Venäjä]]llä. Se työntyy kapeana luoteeseen [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallan]] rannikon ja [[Kuolan niemimaa]]n ([[Murmanskin alue]]en) välissä. Muut suuret lahdet ovat [[Äänislahti]] etelässä ja [[Vienanlahti]] kaakossa sekä ulompana koillisessa oleva [[Mezeninlahti]].<ref>[http://bse.sci-lib.com/article107048.html Белое море] [[Suuri neuvostotietosanakirja|BSE Suuri neuvostotietosanakirja]]</ref><ref>[http://www.iho-ohi.net/iho_pubs/standard/S-23/S23_1953.pdf Limits of Oceans and Seas, 3rd edition] International Hydrographic Organization (1953)</ref>
 
Kantalahden pituus on 185 km, leveys lahden suulla 67 km. Lahden sisin osa, ''Kandaluha'', on matala (alle 40 m), ulompi osa on syvä ja sisältää Vienanmeren syvimmän kohdan (330 m). Rannikot ovat kallioisia ja rikkonaisia. Vuoroveden vaihtelu voi olla 2,7 m.<ref name=BSE>[http://slovari.yandex.ru/~%D0%BA%D0%BD%D0%B8%D0%B3%D0%B8/%D0%91%D0%A1%D0%AD/%D0%9A%D0%B0%D0%BD%D0%B4%D0%B0%D0%BB%D0%B0%D0%BA%D1%88%D1%81%D0%BA%D0%B8%D0%B9%20%D0%B7%D0%B0%D0%BB%D0%B8%D0%B2/ Кандалакшский залив] [[Suuri neuvostotietosanakirja|BSE Suuri neuvostotietosanakirja]] (yandex.ru)</ref>
 
Tärkeitä jokia ovat [[Nivajoki]], [[Koutajoki]] ja [[Umbajoki]].
 
Kantalahti on antanut nimensä myös lahden pohjukassa sijaitsevalle [[Kantalahti (kaupunki)|Kantalahden kaupungille]].
 
==Ensimmäisen maailmansodan sotatarvikekuljetukset Kantalahden ja Suomen kautta==
<!-- ei kuulu tähän artikkeliin vaan johonkin muualle-->
Ensimmäisen maailmansodan aikana Kantalahdella oli [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] sodankäynnille suuriarvoinen merkitys, koska Itämeri oli länsiosastaan [[Saksan keisarikunta|Saksan]] vallan alaisena eikä Venäjä voinut saada lännestä sotatarvikkeita sitä kautta. Näin ollen [[ympärysvallat]] toimittivat apua Kantalahdelle, jossa se purettiin ja lastattiin eteenpäin hevosilla ja poroilla vietäväksi [[Kuolajärvi|Kuolajärven]] ja [[Kemijärvi|Kemijärven]] kautta [[Rovaniemen rautatieasema|Rovaniemelle]], josta voitiin rautatiekuljetuksin jatkaa [[Itärintama (ensimmäinen maailmansota)|itärintamalle]].
 
Sotatarvikkeita kuljetettiin talvella 1915-1916. Niiden kuljettaminen Kantalahdelta Rovaniemelle alkoi helmikuussa 1916. [[Ylikurtti|Ylikurtin]] ja [[Hetesova]]n välillä ei ollu tietä. Ajettiin tunturien ylitse. Matkan helpottamiseksi alettiin rakentaa kämppiä matkan varrelle sekä varaamaan miehiä pitämään hevosineen tien kunnossa [[Sallansuu]]n, [[Kantalahti|Kantalahden]] ja [[Kemijärvi|Kemijärven]] välillä.
 
Väliasemia valmistui [[Alakurtti|Alakurtille]], [[Tuntsajoki|Tuntsajoelle]], [[Enjatunturi]]lle, [[Vilmajoki|Vilmajoelle]], [[Sokerilampi|Sokerilammelle]], [[Tunturiparakki|Tunturiparakille]] ja [[Hetesova]]an, joissa oli tallirakennelmat noin kolmellesadalle hevoselle. [[Kuolajärvi|Kuolajärven]] kirkonkylällä kuormat ajettiin työväentalon pihaan, jossa tapahtui vastaanottopunnitus ja uudelleenlastaus [[Kemijärvi|Kemijärvelle]] ja [[Rovaniemen rautatieasema|Rovaniemelle]] vientiä varten. Ajo loppui huhtikuun lopulla 1916 [[kelirikko]]on. Tuohon mennessä tavaraa oli toimitettu 4 000 000 kg. Venäläiset viranomaiset olisivat halunneet jatkaa kuljetuksia syksyllä 1916, mutta Venäjän tilanne oli jo muuttunut. <ref>Suomen ympäristö 31/2012, sivu 41</ref>
 
==Katso myös==
45

muokkausta