Avaa päävalikko

Muutokset

151 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
wikilinkit
[[Tiedosto:Исповедь берн собор.jpg|thumb|150px|Ortodoksinen pappi kuuntelee synnintunnustusta.]]
'''Rippi''' on [[kristinusko]]ssa synnintunnustus ja siihen liittyvä synninpäästö. Usein ripittäytyminen tapahtuu yksityisrippinä, jossa ripittäytyjä tunnustaa [[synti|syntinsä]] ripittäjälle, joka on usein [[pappi]]. Yhteiseksi tai yleiseksi ripiksi nimitetään tilannetta, jossa (usein [[Jumalanpalvelus|jumalanpalveluksessa]]) [[seurakunta]] tunnustaa valmista tunnustustekstiä käyttäen syntinsä ja pappi julistaa yleisen [[synninpäästö|synninpäästön]].<ref name="evl-ao">{{Verkkoviite|osoite = http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Rippi|nimeke = Rippi|julkaisu = Aamenesta öylättiin|julkaisija = Kirkon tiedotuskeskus|viitattu = 13.7.2014|tekijä = |ajankohta = }}</ref> [[Katolinen kirkko|Katolisessa kirkossa]] ja [[Ortodoksisuus|ortodoksisessa kirkossa]] yksityisrippiä nimitetään usein myös parannuksen tai [[Katumus|katumuksen]] [[sakramentti|sakramentiksi]] tai [[Mysteerio|mysteerioksi]].<ref name="Spectrum">{{Kirjaviite | Nimeke=Spectrum tietokeskus. 16. osa, Pienhakusanat ja hakemisto: Pl–ö | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-0-07255-9}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinki.fi/teol/tdk/pdf/opiskelu/Laitokset/khl/YT102AvoinYo.pdf|nimeke = Yleinen teologia - YT102 Kirkkohistorian perusteet. (Luentodiat)|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = 13.7.2014|tekijä = Tiensuu, Kyllikki|ajankohta = |tiedostomuoto = PDF}}</ref> Jumalanpalveluksella käytetyllä yleisellä ripillä ei ole sakramentaalista asemaa.
 
== Rippitoimitus ==
=== Katumuksen sakramentti ortodoksisessa kirkossa ===
Osallistuessaan katumuksen sakramenttiin eli mysteerioon ihminen tekee mielenmuutoksen. Hänen on tarkoitus hylätä [[synti|synninteko]] ja turvautua [[Jumala (kristinusko)|Jumalaan]]an. [[Pappi|Papin]] kautta ja avustuksella ihminen pyytää anteeksi tekemiään syntejä ja pahoja tekoja ja ajatuksia. Katumuksen sakramentin kautta hän saa [[anteeksianto|anteeksiannon]]. Se on hengellinen parannus, joka auttaa ihmistä lähestymään paremmin Jumalaa, lähimmäisiään ja itseään.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Arkkimandriitta Arseni| Nimeke = Ortodoksinen sanasto| Suomentaja = | Vuosi = 1999| Luku = | Sivut = 142-143|
Selite = | Julkaisupaikka = Keuruu| Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava| Tunniste = | www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
Ripittäytyvä henkilö valmistautuu rippiin tutkiskelemalla omaatuntoaan. Ripittäytyessään hän katuu syntejään, tunnustaa kaikki vähänkin vakavammat syntinsä papille ja päättää vakaasti olla tekemättä niitä enää. Pappi antaa ripittäytyjälle synninpäästön ja määrää tälle katumustyön, jonka ripittäytyjä suorittaa myöhemmin. Tällä tavoin kristitty pääsee sopuun Jumalan ja kirkon kanssa ja saa anteeksi kuolemansynnin, joka johtaisi iankaikkiseen rangaistukseen. Hän saa sisäisen rauhan ja voimaa kristillisen elämän taisteluihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://katolinen.net/?page_id=444 | Nimeke=PARANNUS ELI RIPPI | Julkaisu= | Tekijä= | Julkaisija=Katolinen kirkko Suomessa | Viitattu=20.1.2012}}</ref>
 
Rippi toimitetaan lähes aina yksityisrippinä. Antaessaan synninpäästön pappi tavallisesti lausuu seuraavat sanat: "''Jumala, laupeuden Isä, joka Poikansa kuoleman ja ylösnousemuksen kautta sovitti maailman itsensä kanssa ja vuodatti [[Pyhä Henki|Pyhän Hengen]] syntien anteeksi saamiseksi, hän itse antakoon sinulle anteeksiannon ja rauhan kirkkonsa palveluviran kautta. Ja minä päästän sinut synneistäsi Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen."''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = McCabe, Herbert| Nimeke = Mitä katolinen kirkko opettaa. uusi katekismus.| Suomentaja = Pentti Laukama| Vuosi = 1987| Luku = | Sivu = 32|Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Katolinen tiedotuskeskus| Tunniste = ISBN 951-9386-50-5| www = | www-teksti = |Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
 
=== Rippi luterilaisessa kirkossa ===
 
== Ripin teologia ==
Kristilliset kirkot katsovat yleisesti, että ripittäytymisen käytännön perusteena ovat [[Jeesus|Jeesuksen]] [[Opetuslapsi|oppilailleen]] antama valtuutus päästää synneistä (esim. Matt. 16:19, Joh. 20:22–23).
 
=== Katolinen näkemys ===
RippiKatosien näkemyksen mukaan rippi on [[sakramentti]]. Pappi toimii siinä Kristuksen sijaisena ja julistaa synninpäästön siten jumalallisella valtuutuksella, minkä vuoksi se on ehdottoman varma. Ripin tarkoituksena on tuoda anteeksianto kasteen (ja edellisen ripin) jälkeen tehtyihin [[Kuolemansynti|kuolemansynteihin]], mutta sen anteeksiantava vaikutus ulottuu toki myös lieviin synteihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://katolinen.fi/?page_id=412 | Nimeke=Parannuksen sakramentti (rippi)| Viitattu= 13.7.2014}}</ref>
 
=== Luterilainen näkemys ===
Luterilaisessa kirkossa rippiä ei lueta sakramentteihin. Luther piti rippiä aluksi sakramenttina. Koska sakramentin määritelmän mukaan sakramentin osat ovat paitsi [[Armo|armon]] lupaus myös näkyvä merkki, aine eli elementti, rippiä ei muodollisesti pidetä sakramenttina elementin puuttumisen vuoksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tiililä, Osmo| Nimeke = Kristilliset kirkot ja lahkot| Suomentaja = | Vuosi = 1961| Luku = | Sivu = 218| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
 
[[Augsburgin tunnustus|Augsburgin tunnustuksen]] 11. artikkeli toteaa, että "yksityinen synninpäästö on pidettävä seurakunnissa voimassa eikä sitä saa hävittää, vaikkakaan kaikkia syntejä ei ole tarpeen luetella, sillä se on mahdotonta." 12. artikkelissa todetaan, että "kasteensa jälkeen syntiä tehneet saavat koska tahansa tehdä parannuksen, eikä seurakunta saa tällöin kieltää heiltä synninpäästöä. Oikean parannuksen katsotaan olevan syntien katumista ja tuskaa ja pelästymistä synnin tähden, samalla kuitenkin uskomista evankeliumiin ja synninpäästöön siten, että synti on anteeksiannettu ja armo hankittu Kristuksen kautta, mikä usko tuo lohdun." Parannukseen kuuluu myös synneistä luopuminen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Augsburgin tunnustus| Suomentaja = Olavi Castrén| Vuosi = 1961| Luku = | Sivu = 26| Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> 25. artikkelissa todetaan luterilaisten noudattavan sellaista tapaa, ettei [[ehtoollinen|ehtoollista]] anneta niille, joita ei ole ennen sitä tutkittu ja joille ei ole annettu synninpäästöä. Synninpäästön ei katsota olevan läsnäolevan ihmisen ääni ja sana, vaan Jumalan sana, sillä se lausutaan Jumalan sijasta ja Jumalan käskystä, ja se antaa synnit anteeksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Augsburgin tunnustus| Suomentaja = Olavi Castrén| Vuosi = 1961| Luku = | Sivu = 57| Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
5 453

muokkausta