Versio 5. elokuuta 2014 kello 00.22 muokkaa Raksa123 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 56 239 muokkausta Väestö 1880-1970 ← Vanhempi muutos		Versio 15. marraskuuta 2014 kello 12.31 muokkaa kumoa Tureku (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 52 323 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 20: == Historia == Längelmäveden ja Eräjärven rannoilta on löydetty useita [[kivikausi\|kivikaudelta]] peräisin olevia esineitä, enimmäkseen erilaisia talttoja ja niiden palasia. Pysyvä asutus syntyi Eräjärvelle Kangasalta käsin. Vuoden [[1540]] maakirjan mukaan Eräjärvellä oli 12 veroa maksavaa taloa. Eräjärven suurin maatila on ollut Vetterkullan kartano, joka on 1700-luvulta lähtien ollut useiden [[aateli]]ssukujen hallussa.<ref name="suomenmaa"> Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 1: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', kuntaosion s. 142–144. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1967.</ref> [[Längelmävesi\|Längelmäveden]] [[Eräpyhä]]n niemellä sijaitsee kiviraunio, niin sanottu Nunnankirkko. Paikalle on Eräjärven kirkonkylästä matkaa liki kymmenen kilometriä, ja se on helpoimmin tavoitettavissa veneellä. Nunnankirkko on paikkakuntalaisten antama nimi niemen kärjessä olevalle kivirakennelmalle, joka on pyöreistä kivistä muinoin koottu merkkipaikka. Paikkaa 1900-luvun alkuvuosina tutkinut historioitsija [[Hjalmar Appelgren-Kivalo]] on arvellut, että siellä käyneet eränkävijät ovat uhranneet metsän ja veden haltijoille saadakseen hyvän saaliin tai kiitokseksi siitä. Nimen loppuosa "pyhä" voi viitata tärkeään rajapaikkaan, ja Eräpyhä merkinnee siten maakuntien eräalueiden välistä rajaa. Lehtisaaresta puolestaan on löydetty iältään määrittelemätön [[lapinraunio]].<ref name="suomenmaa"/> ~~Eräjärven seurakunta itsenäistyi Oriveden seurakunnasta jo vuonna [[1687]]. [[Eräjärven kirkko\|Eräjärven puukirkko]] rakennettiin [[Mats Åkergren]]in johdolla vuonna [[1821]].~~ Eräjärvi tuli Oriveden saarnahuonekunnaksi vuonna [[1687]], jolloin myös valmistui ensimmäinen saarnahuone. Oman papin Eräjärvi sai vuonna [[1751]]. Eräjärvestä tuli Oriveden kappeliseurakunta vuonna [[1785]] ja itsenäinen seurakunta vuonna [[1914]]. [[Eräjärven kirkko\|Eräjärven puukirkko]] rakennettiin [[Mats Åkergren]]in johdolla vuonna [[1821]].<ref name="suomenmaa"/> ~~[[Eräjärven vaakuna]]n suunnitteli [[Gustaf von Numers (heraldikko)\|Gustaf von Numers]] ja se vahvistettiin vuonna [[1962]]. <ref> Mitä-Missä-Milloin 1968, s. 135. Otava 1979, Helsinki. </ref>~~ ~~Eräjärvelle~~[[Eräjärven ~~asutettiin~~vaakuna]]n ~~jatkosodan jälkeen~~suunnitteli [[~~Kivennapa~~Gustaf von Numers (heraldikko)\|~~Kivennavan~~Gustaf von Numers]] ~~siirtoväkeä~~ja se vahvistettiin vuonna [[1962]]. <ref> ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja ~~1951~~1968'', s. ~~127~~135. Otava ~~1950~~1967, Helsinki. </ref> Eräjärvelle asutettiin jatkosodan jälkeen [[Kivennapa\|Kivennavan]] siirtoväkeä. <ref> ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951'', s. 127. Otava 1950, Helsinki. </ref> == Eräjärvi nykyään == Rivi 32 ⟶ 35: Eräjärvellä julkaistaan omaa kylälehteä, Purkiaista, kerran viikossa. ~~[[Längelmävesi\|Längelmäveden]] [[Eräpyhä]]n niemellä sijaitsee kiviraunio, niin sanottu Nunnankirkko. Lehtisaaresta puolestaan on löydetty iältään määrittelemätön [[lapinraunio]].~~ ==Sijainti== Eräjärvi sijaitsee Pirkanmaalla Längelmäveden itärannalla. Paikkakunnan keskellä oleva järvi on antanut nimensä sitä ympäröiville alueille. Nimi Eräjärvi viittaa seudun historiaan pirkkalaisten eränkäyntialueena. Pyhäjärvestä pääsi vesitse Kangasalan nykyisen kirkon seutuville, mistä Längelmävettä pitkin oli yhteys Eräjärvelle. Eräjärvi sijaitsee kaakkoon Oriveden kaupungin keskustasta. Kirkonkylän halkaisee maantie 3260, jota pitkin kaupungin keskustaan kertyy matkaa 19 kilometriä ja Kuhmalahden kirkonkylään 10 kilometriä. Tampereelle on Oriveden kautta 60 kilometriä. == Kylät ==

Ero sivun ”Eräjärvi” versioiden välillä