Ero sivun ”Partitiivi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 91.157.206.230 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Savir tekemään versioon.
Valtlai (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 5:
[[Suomen kieli|Suomessa]] partitiivi on laajentanut tehtäviään yleiseksi epämääräisyyden tai rajaamattoman määrän ilmaisimeksi. Ns. eksistentiaalilauseissa myös kieliopillinen [[subjekti]] voi olla partitiivissa: '''''Autoja''' seisoo pihalla.''
 
Partitiivin pääte on suomessa ''-a, -ä, -ta, -tä''. Sanan alkuperäinen konsonanttiloppuisuus voi tuottaa partitiivimuodossa sanan lopuksi ''-tta/-ttä'', ja nykykielessä sanatyypin "sade”sade/tuote"tuote” partitiivin päätteeksi onkin mahdollista hahmottaa myös ''-tta/ttä.''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=59 | Nimeke =Iso suomen kielioppi | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 12.3.2014 }}</ref> Se on alkuaan ollut erosijan, ns. [[separatiivi]]n pääte. Vanha paikallissijamerkitys näkyy yhä esimerkiksi [[adverbi|adverbeissa]] ''ulkoa, kotoa''. Tästä syystä partitiivi luetaan joskus ns. yleisiin paikallissijoihin.
 
Samantapaisia kehityksiä erosijaisuudesta ("jostakin”jostakin pois"pois”) osaobjektin tai rajaamattoman määrän ilmaisutavaksi tunnetaan muissakin kielissä, esimerkiksi ranskan ''de''-preposition käytössä: ''Je mange du pain'' 'syön’syön leipää'leipää’.
 
Suomen kielessä partitiivilla on varsin monitahoinen käyttöala, mikä tuottaa vaikeuksia kielenoppijoille. Partitiivin käyttöä on tutkinut erityisesti professori [[Terho Itkonen]].
 
Esimerkkejä partitiivin käytöstä:
* Kielteisenkielteisen tai epäilevän lauseen objektina: En näe ''sinua''. Etkö syö ''tätä voileipää''? Tuskin jaksat lukea näin ''paksua kirjaa.'' Mahtaako hän edes avata ''kirjettäsi''?
* Objektinobjektin sijana, kun tulosta ei synny tai siitä ei tiedetä: Etsin ''kenkiä'' sängyn alta. (Jos tiedän, että ne ovat siellä ja tulos siis syntyy, etsin kengät sängyn alta.)
* Objektinaobjektina, kun verbistä ei voi syntyä tulosta, esimerkiksi tunneverbit: Rakastan ''sinua''. Inhoan ''matematiikkaa''. Katselen ''televisiota''. Silitän ''kissaa''. (Huom. merkitys muuttuu jos silitän vaikkapa paidan.)
* Osaobjektinosaobjektin sijana: Syön ''ruokaa''. Luen ''kirjaa''.
* [[Eksistentiaalilause|Eksistentiaalilauseeneksistentiaalilauseen]] subjektina: Kattilassa on ''vettä''. ''Rahaa'' on kadonnut kassasta. ''Isää'' ei enää ole.
* Predikatiivinapredikatiivina osoittamassa, että jokin on jotain kauttaaltaan: Olkaamme ''ystäviä''! He ovat ''sisaruksia''. Vesi on ''kylmää''. Tämä on ''inhottavaa''!
* Määräämäärää ilmaisevan sanan tai lukusanan jälkeen: paljon ''makkaraa'', valtavasti ''ihmisiä'', joukko ''hulttioita'', hiukan ''voita'', liikaa ''suolaa'', täynnä ''vettä'', kilo ''jauhoja'', kuppi ''kahvia'', kolme ''henkeä'', seitsemän ''veljestä'', pari ''kappaletta''
* Syytäsyytä ilmaisemassa: Hän kuoli ''vanhuuttaan''. Hän teki sen hyvän ''hyvyyttään''. ''Mitä'' se sinulle kuuluu? ''Hittoako'' minä siitä välitän? ''Mitäs'' menit?
* Ilmaisemassailmaisemassa tapaa: ''hiljaa, hiljempaa, tasajalkaa, salaa, suoraa päätä, täyttä ravia''
* Ilmaisemassailmaisemassa aikaa, lähinnä sanonnoissa: Se on jo ''aikaa'' kuollut. ''Nykyään, tätä nykyä, tuota pikaa''
* Ilmaisemassailmaisemassa suhdetta: Vesi ulottui ''poikaa'' polviin. Olen ''sinua'' pitempi. Ei siitä tule ''hullua'' hurskaammaksi. ''Kaikkia muita'' ovelampi. ''Viimeistä'' edellinen.
* Prepositionpreposition jälkeen: keskellä ''kaupunkia'', ympäri ''huonetta'', ennen Kristuksen ''syntymää''.
* Joskusjoskus myös ennen postpositiota: ''Päivää'' ennen hänen kuolemaansa. ''Viittä'' vaille kuusi. ''Tietä'' pitkin.
* Pronominiinpronominiin liittyen sanontatavoissa: sillä ''aikaa'', tällä ''kertaa'', tällä ''tapaa'', samalla ''kertaa''
* Partitivuspartitivus absolutus, irrallinen partitiivi: Älä puhu ''ruokaa'' suussa. Ei ole kiva kävellä ''kiviä'' kengässä.
* Muitamuita: ''tottahan'' toki, ''näköjään, vähintään, ylipäätään''.
* Irrallisissairrallisissa sanonnoissa: Voi ''sitä pikku ressukkaa''! Hyi ''sinua''! Tuuti ''lasta''.
* Paikanpaikan ilmaisut ''kaukaa, kauempaa, ulkoa, kotoa, vastapäätä'' luetaan joskus partitiiviksi, mutta kielihistoriallisesti kysymyksessä on jäänne uralilaisen kantakielen [[separatiivi]]-nimisestä paikallissijasta.
 
==Lähteet==