Ero sivun ”Sofismi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p -toimesta |
|||
Rivi 11:
Ateenan poliittisessa elämässä sofistien opettamilla taidoilla oli suuri merkitys, ja tämän vuoksi sofistit perivät yleensä suuria maksuja opetuksestaan. Tämä johti ennen pitkää sofistien arvostuksen laskuun, yhdessä sen kanssa, että monet käyttivät retorisia taitojaan ajaessaan epäoikeudenmukaisia oikeusjuttuja. Samalla laski heidän filosofiansa ja kirjoitustensa arvostus.
Sokrates oli ensimmäinen filosofi, joka merkittävällä tavalla haastoi sofistit ja sofistiikan. Platonin ja Aristoteleen aikana sana "sofisti" oli jo saanut osittain kielteisen merkityksen. Sillä viitattiin henkilöön, joka käytti retorisia silmänkääntötemppuja ja sanojen monimerkityksellisyyttä tukemaan tai peittämään ontuvaa päättelyä. Sekä Sokrates, Platon että Aristoteles haastoivat sofismin filosofiset perusteet. Platon kuvasi sofisteja rahanhimoisiksi viisastelijoiksi. Lopulta valtio syytti koko sofistien koulukuntaa
Myöhemmin sofistiikasta kehittyi [[eristiikka]], jonka harjoittajat eli eristikot pyrkivät löytämään väittelytapoja, joilla voi kumota mitä tahansa. [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] kaudella syntyi niin sanottu [[toinen sofistiikka]], jolloin sofistit olivat pelkästään retoriikan opettajia. Muun muassa [[Libanios]], [[Himerios]], [[Aelius Aristides]] ja [[Marcus Cornelius Fronto|Fronto]] olivat sofisteja tässä merkityksessä.
| |||