Ero sivun ”HL Kuru” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Alus: sanajärjestys
täyd.
Rivi 3:
 
==Alus==
''Kuru'' rakennettiin Tampereella Sommers, af Hällström & Waldensin konepajalla vuonna 1915 liikennöimään Näsijärvellä.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 38</ref> [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikaan alus oli pakko-otettuna [[Satakunnan laivasto]]ssa, joka oli [[Venäjän keisarikunnan laivasto|Venäjän merivoimien]] joukko-osasto Näsijärvellä. Alkujaan kaksikerroksisen ''Kurun'' kansirakennelmat uusittiin Varkauden konepajalla vuonna 1928 kolmikerroksisiksi. Aluksen pituus oli 30,48 metriä, leveys 5,58 metriä, matkustajapaikkoja oli 214 ja siinä oli 355-[[hevosvoima]]inen [[höyrykone]]<ref name="pp">{{Lehtiviite | Tekijä =Pöntinen, Petri| Otsikko =Veden paino| Julkaisu =Suomen kuvalehti| Ajankohta =4.9.2009| Vuosikerta = | Numero =36 | Sivut =34–42 |Viitattu = 7.9.2009}}</ref>.
 
1920-luvulla linja-autoliikenne oli Kurun ja Länsi-Teiskon alueella vähäistä, jonka vuoksi Kuru-laivaan riitti runsaasti matkustajia ja rahtia. Kuru-laivan matkustajien tilat olivat laivan välikannella. Kapteenin hytti, komentosilta ja ohjaushytti olivat yläkannen etuosassa, savupiipun takana oleva tila oli varattu pelastusveneille.<ref>Kurun historia 1919-1985, s. 266</ref>
 
Kuru-laivan reitti alkoi Kurun kirkonkylän rapakolta aamuisin klo 6, pysähtymispaikkoina olivat Nygård, Tokonen, Kapee, Toikko, Röyniö, Rantala, Tampereelle laiva saapui kello 21 paikkeilla. Maanantaisin, keskiviikkoisin ja lauantaisin laiva pysähtyi edellisten lisäksi Toltaan, tiistaina Ikosen, torstaina Parkkuun, perjantaina Leppälahden laiturilla. Paluumatkalle Tampereelle laiva lähti klo 15:15.<ref>Kurun historia 1919-1985, s. 266 </ref>
 
Kuru-laiva oli vuosittain liikenteessä n. 7 kuukautta, toukokuun alusta joulukuun alkupuolelle, talvikuukausien ajaksi Kuru vedettiin talvitelakalle. Kurun matka Tampereelta Kuruun kesti n. 10 tuntia.<ref>Kurun historia 1919-1985, s. 265</ref>
 
==Kuru-laivan uudistaminen==
Jatkuvasti lisääntyvien matkustajamäärien vuoksi ahtaaksi käyneen Kuru-laivan omistaja
Höyrylaivaosuuskunta Kuru päätti 26.11.1922 pitämässään kokouksessa rakentaa yläkannelle matkustajatiloja sekä sisustaa laivan uudelleen.<ref>Kurun historia 1919-1985, s. 267</ref>
Osa laivan osakkaista kuitenkin vastusti päättäväisesti korjauksia, jonka vuoksi korjaukset päästiin aloittamaan vasta 1927.
 
Kuru-laivan remontin suorittivat A. Ahlström Oy:n Varkauden konepajan työntekijät Naistenlahden satamassa Tampereella. Työt aloitettiin Tammikuussa 1927, purkamalla vanhat kansirakennelmat pois, uusi välikansi rakennettiin 5 millisestä rihlapellistä, yläkansi puusta. Välikannen sivuseiniä pidennettiin edestä ja takaa kahdella metrillä. Neljä ensimmäisen luokan matkustajahyttiä rakennettiin yläkannelle savupiipun taakse, koko yläkansi katettiin peltisellä aurinkokatoksella, jonka päälle laitettiin pelastusveneet. Laivan suuri höyrykattila uusittiin, samoin laivan sisustus, kaiteet ja putkistot.<ref>Kurun historia 1919-1985, s. 268 </ref>
 
Remontin jälkeen alkujaan kaksikerroksiseksi valmistettu Kuru oli uudistettu kolmikerroksiseksi. Alimmassa kerroksessa eli ruumassa, oli konehuone ja lastiruumat sekä
kolmannen luokan matkustajien hytit. Välikerroksessa oli suuri kolmannen luokan matkustajien tila, jossa oli myös laivan ravintola, peräkannella oli kolme toisen luokan hyttiä. Yläkantta kiersi kävelysilta, jonka varrella oli runsaasti penkkejä, ohjaamo ja ensimmäisen luokan hytit olivat yläkannella.<ref>Kurun historia 1919-1985, s. 268 </ref>
 
Remontin jälkeen Kuru-laivan matkustajaluvuksi määrättiin 218 henkeä, liikenteeseen ''Kuru'' palasi toukokuussa 1928.
 
==Uppoaminen==
Rivi 9 ⟶ 27:
Uppoamattomaksi mainostetun<ref name="pp" /> ''Kurun'' uppoaminen Tampereen edustalla Näsijärvellä 7. syyskuuta 1929 on [[Suomi|Suomen]] pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus. Onnettomuudessa menehtyneiden lukumääräksi on yleisimmin esitetty 138 henkeä, mutta [[Kuru|Kurun kunnan]] historian kirjoittanut Erkki Laitinen on hukkuneiden ja kadonneiden luetteloiden läpikäynnin jälkeen päätynyt siihen, että uhrien lukumäärä olisi 136.<ref>Laitinen, Erkki (1992). Kurun historia 1919–1985. Vanhan Ruoveden historia III:52. Kurun kunta. s. 272.</ref>
 
''Kuru'' lähti [[Mustalahti|Mustanlahden]] satamasta kello 15.15 huolimatta siitä, että järveltä puhalsi voimakas tuuli, jonka voimakkuudeksi arvioitiin 8 [[Boforiasteikko|boforia]] (17–20&nbsp;m/s), puuskissa jopa [[hirmumyrsky]]n voimakkuuksia.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 9</ref> Lähtöpäätöksen teki aluksen päällikkö Onni Saarinen. ''Kurun'' edellä satamasta lähti ''[[HL Ylöjärvi]]'', ja satamaan oli juuri onnellisesti saapunut ''[[HL Ruovesi]]''. ''Ylöjärvi'' ja ''Ruovesi'' olivat ''Kurua'' pienempiä aluksia. Viisi minuuttia ''Kurun'' jälkeen satamasta lähti ''[[HL Tarjanne]]''.<ref name="pp" /><ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 10-11 </ref><ref>Jutikkala, Tampereen historia 3, s. 441</ref>
 
Laivalla oli 150 matkustajaa ja 12 hengen miehistö.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uta.fi/koskivoimaa/liikkuminen/1918-40/kuru3a.htm | Nimeke =Kuru-laivan onnettomuus 7.9.1929 | Tekijä = Jouni Keskinen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 3.10.2010 | Kieli = }}</ref>
 
Laiva lähti aikataulunsa mukaan klo 15:15 kohti Kurua puskien vastatuuleen Näsijärven selällä. Suurin osa matkustajista oli laivan sisäosissa, välikannella ja alasalongeissa. Alkumatka Aallonmurtajalle, n. 100 metriä satamasta, sujui hyvin.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 12</ref><ref>Jutikkala, Tampereen historia 3, s. 441</ref>
 
Matkustajia saattaneet ihmiset katselivat laivan matkan edistymistä satamalaiturilta ja Näsikalliolta.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 12-13</ref>
Rivi 21 ⟶ 39:
Aluksen ehdittyä [[Siilinkari]]n luokse se joutui [[ristiaallokko]]on, ja laivalta huomattiin kolme suurta [[hyökyaalto]]a. Silminnäkijät kuvasivat niitä suurimmiksi koskaan näkemistään.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 13</ref>
 
Päällikkö Saarinen käski pysäyttämään koneen ensimmäisen aallon iskiessä ''Kurun'' keulaan. Aalto täytti keulakannen vedellä ja painoi keulan syvemmälle. Kun toinen aalto iski, se rikkoi matkustajatilan ovet ja vesi tulvi sisään laivan runkoon. Laiva kallistui vasemmalle, ja kun vesimassat vyöryivät vasemmalle laidalle kolmannen hyökyaallon iskiessä, ''Kuru'' kääntyi sivutuuleen ja kaatui kyljelleen, laivan hätäsignaalit kutsuivat apua, matkustajia kehotettiin kiipeämään nopeasti yläkannelle. Ne jotka kerkesivät ottivat itselleen pelastusvöitä ja kajuuttaan loukkuun jääneet potkivat ikkunoita rikki päästäkseen pois. Alakannella ja suljetuissa tiloissa olleet hukkuivat heti, yläkannella olleet matkustajat, n. 40-60 matkustajaa odottiodottivat laivan kyljelle kavunneina pelastajia, minkä jälkeen laiva upposi nopeasti, muutamassa minuutissa.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 13</ref><ref>Jutikkala, Tampereen historia 3, s. 442</ref>
 
Yksi laivan kolmesta pelastusveneestä jäi kaatuvan laivan alle ja toinen irtosi itsestään. Kolmannen veneistä irrotti päällikkö Saarinen yhdessä erään matkustajan kanssa. Veneet kuitenkin kaatuivat myrskyssä, ja vain kolme matkustajaa pelastui veneillä.<ref>Jutikkala, Tampereen historia 3, s. 442-443</ref>
 
==Kurun haaksirikkoisten pelastustoimet==
Rivi 35 ⟶ 53:
[[Kuva:Mustanlahden_satama_1929.jpg|thumb|right200px|Levoton ihmisjoukko Mustanlahden satamalaiturilla Tampereella 7.9.1929.]]
''Kurun'' matkustajien avunhuudot kuuluivat Näsikallion takaisiin taloihin. Näsilinnan katolla
''Kurun'' matkaa katseli Hämeen museon johtaja Gabriel Engberg, joka ''Kurun'' kaaduttua, hälytti poliisin ja lehtimiehet paikalle.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 27</ref> Kun tieto onnettomuudesta levisi kaupungilla, väkeä alkoi kertymään runsaasti Mustanlahden satamaan ja Näsikalliolle, josta he katselivat kohti Siilinkaria. Poliisit ja palokunnan komennuskunta saapuivat satamaan, suuri yleisö vaati kovaäänisesti satamassa olevia laivoja lähtemään pelastustoimiin. Palomiehet komennettiin aallonmurtajalle ja rannoille, vastaanottamaan rantaan ajelehtivia pelastuneita. ''Tarjanteen'' sireenin kutsuessa apua väkijoukkojen vaatimukset koventuivat, pelättiin ''Tarjanteenkin'' uppoavan.<ref>Jutikkala, Tampereen historia 3, s. 444</ref>
 
Poliisimestari selvitti satamassa olevia laivojen mahdollisuuksia osallistua pelastustöihin, useimmat laivoista olivat kuitenkin tarkoitukseen liian pieniä, Näsi-yhtiön suuremmat laivat ''Näsi I'' ja ''Näsi II'', olivat satamassa, mutta ''Näsi I'' koneisto oli poistettu korjauksen vuoksi ja ''Näsi II'' potkuriin oli takertunut köysi. Vain hinaaja ''Näsijärvi'' kelpasi pelastustöihin, mutta laivan kapteeni ja perämies olivat poissa ja höyrypannussa oli liian vähän painetta, jota alettiin välittömästi nostamaan. ''Näsijärvi'' laivaan etsittiin sopiva päällystö ja vapaaehtoisia pelastustoimiin.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 32-33</ref>
Rivi 52 ⟶ 70:
Kaupungista riensi koko ajan lisää väkeä Mustalahden satamaan, osa saapui juosten ja osa autoilla. Kaupungin sairasautokin saapui paikalle. Tieto onnettomuudesta levisi naapuripitäjiin. Onnettomuudesta kerrottiin saman päivän aikana Berliinin ja Tukholman lehdissä.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 34-35</ref>
 
''Tarjanteen'' päällikkö Niilo Karimaa menetti pelastustöissä terveytensä. Kurun kapteeni Onni Saarinen oli yksi pelastuneista.<ref>Jutikkala, Tampereen historia 3, s. 442</ref>
 
==Hukkuneiden nostaminen ja naaraus==
Rivi 84 ⟶ 102:
==Lähdekirjat==
*Orvo Kärkönen: ''Näsijärven murhenäytelmä 7.IX.1929'', Otto Andersinin kustannusliike, 1929
*Laitinen Erkki: ''Vanhan Ruoveden historia III:5. Kurun historia 1919-1985'', Kurun kunta, Gummerus, 1992, ISBN 951-96478-0-5
*Jutikkala, Eino: ''Tampereen historia 3. Vuodesta 1905 vuoteen 1945'', Tampereen kaupunki, 1979, ISBN 951-9430-01-6
 
==Viitteet==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/HL_Kuru