Ero sivun ”Kaupunki (kuntamuoto)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Katso myös -osio korvattu laajemmalla navigaatiomallineella |
|||
Rivi 18:
Kaupunki muuttui vuoden 1977 kunnallislain myötä pelkäksi nimitykseksi, jolla ei ole juridista merkitystä. Kauppaloina olleita kuntia alettiin samalla nimittää kaupungeiksi. Myöhemmin monet muutkin kunnat on muutettu kaupungeiksi. Vielä [[1980-luku|1980-luvulla]] kunnan oli nimityksen saadakseen täytettävä palvelutasoon liittyviä ehtoja. Nykyään mikä tahansa kunta voi halutessaan ryhtyä käyttämään kaupunkinimitystä itsestään. Kaupunkinimitys vaikuttaa kunnan nimen lisäksi eräisiin nimityksiin. Esimerkiksi X:n ''kaupungissa'' on ''kaupungin''johtaja, ''kaupungin''valtuusto ja ''kaupungin''hallitus. Vastaavasti X:n ''kunnassa'' ovat ''kunnan''johtaja, ''kunnan''valtuusto ja ''kunnan''hallitus.
[[Kuntaliitos]]ten myötä monet aiemmat kaupungit ovat laajentuneet pinta-alaltaan huomattavasti, joten näihin kaupungeiksi itseään kuuluviin kuntiin kuuluu myös laajoja [[maaseutu]]alueita. Esimerkiksi [[Rovaniemi|Rovaniemestä]] tuli vuoden 2006 alussa pinta-alaltaan "maapallon toiseksi suurin kaupunki", kun siihen liitettiin pinta-alaltaan Suomen suurimpiin kuntiin kuulunut [[Rovaniemen maalaiskunta]]. Osassa Suomen kaupungeista keskustaajamakaan ei vastaa yleistä suomalaista käsitystä kaupungista esim. keskieurooppalaisesta käsityksestä puhumattakaan.
Ruotsissa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon jo vuoden 1971 kuntauudistuksen yhteydessä. Ruotsissa kaikki kunnat ovat virallisesti ''kuntia'', eikä virallisissa yhteyksissä puhuta kaupungeista lainkaan. Eräät kunnat ovat kuitenkin päättäneet käyttää kaupunkinimitystä silloin, kun sillä ei ole juridista merkitystä.
| |||