Ero sivun ”Kielopuukasvit” versioiden välillä

4 328 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 20 Wikidatan sivulle d:q161261 siirrettyä kielilinkkiä
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 31:
| commonscat =Pittosporaceae
}}
'''Kielopuukasvit''' (Pittosporaceae) on [[aitokaksisirkkaiset|aitokaksisirkkaisten]] [[Apiales]]-lahkoon kuuluva heimo, jossa on 6-9 sukua ja 200 lajia. [[Kielopuut]] (''Pittosporum'') käsittävät lajeista enemmistön: 140 lajia. Ne kasvavat heimolaisineen [[Vanha maailma|Vanhan maailman]] trooppisilla ja lämpimillä alueilla lajien keskittyessä [[Australia|Australiaan]].<ref>Stevens 2001 - </ref>
[[Tiedosto:Abierto fruto P. tobira-4.JPG|thumb|left|''Pittosporum tobira'' hedelmä]]
 
Kielopuukasvit ovat aromaattisia puuvartiskasveja, toisinaan okaisia. Lehdet ovat yksinkertaisia ja korvakkeettomia. Kukat ovat melko huomiotaherättäviä, ja niissä on yhtä paljon niin verho-, terä- kuin hedelehtiäkin. Sikiäimessä on laitaistukat. Hedelmä on usein kotamainen, ja siemenet ovat pihkamaisen mallon ympäröimiä. Verhiö ei säily hedelmäasteelle.
== Tuntomerkit ==
Kielopuukasvit ovat aromaattisia puuvartiskasveja (puita, pensaita tai liaaneja), toisinaan okaisia. Lehdet ovat yksinkertaisia ja korvakkeettomia. Kukat ovat melko huomiotaherättäviä, ja niissä on yhtä paljon niin verho-, terä- kuin hedelehtiäkin. Sikiäimessä on laitaistukat. Hedelmä on usein kotamainen, ja siemenet ovat pihkamaisen mallon ympäröimiä. Verhiö ei säily hedelmäasteelle.<ref>Stevens 2001 - . Viitattu 6.11.2014.</ref>
 
Kielopuukasvien nuoressa varressa on johtojännelieriö. Varren nivelen kohdalla siinä on joko yksi tai kolme aukkoa, jotka syntyvät kun kolme johtojännettä erkaneen lieriöstä kulkeakseen lehteen. Lehtiruodin johtojänteet ovat poikkileikkaukseltaan kaarimaisia. Ilmarakotyyppi on parasyyttinen, kaksi apusolua on samansuuntaisesti huulisoluihin nähden. Monisoluiset karvat (emergenssit) ovat yhden solurivin muodostamia, ja niiden päätesolut ovat selvästi erottuvia, joko poikittaissuuntaan pidentyneitä, jolloin karva on T:n muotoinen, tai erittäviä. Lehtilapa on ehyt, sulkasuoninen ja lehden kanta on kapea tai tuppimainen. Kukat ovat keskikokoisia, niiden verhiö on melko suuri ja tavallisesti erilehtinen, teriö taas hieman tyvestään yhteen kasvanut. Heteissä ponsi kiinnittyy palhoon tyvestään. Ponnen lokerossa on perussolukkoinen rakenne, jota nimitetään plasentoidiksi, sekä siitepölyä muodostavan solukon ymtärillä vararavintoa sisältävä solukerros (tapetum), jonka solut ovat monitumaisia. Sikiäimen kupeessa on mesiäinen eli nektaario. Sikiäin on kehänpäällinen ja yhdislehtinen, se saattaa koostua jopa viidestä emilehdestä. Emiön vartalo on jakaantumaton ja suora, luotti on pallopäinen, harvoin liuskainen. Sikiäimessä on kutakin emilehteä kohden paljon siemenaiheita, joiden kalvo on 8-20 solukerroksen paksuinen. Siemenaiheessa on myös ituputken ohjautumista kohti munasolua helpottavia karvoja, ja kannattimen eli funikuluksen johtojänne päättyy sen yläosaan. Hedelmä on tavallisesti selkäluomainen, harvoin lisäksi liiteluomainen, kota tai marja. Siemeniä ympäröi sitkeä malto, ja siemenkuoren ulko-osa (testa) käsittä kolme pysyvää solukerrosta. Uloin näistä solukerroksista, ns. eksotesta, muodostuu enemmän tai vähemmän paksuuntuneista ja hieman erilaistuneista, ligniinittömistä soluista.<ref>Stevens 2001 - . Viitattu 6.11.2014.</ref>
 
Heimon lajeista ainakin kielopuiden (''Pittosporum'') kukat ovat usein toiminnallisesti yksineuvosia. Heimossa esiintyy myös taipumusta kukkien vastakohtaisuuteen, erityisesti suvussa ''Cheiranthera''; kukkien epäsymmetrisyys johtuu pääasiassa heteiden ja emiön asemasta. Lajilla ''Pittosporum floribundum'' siemenaiheet ovat yhdessä ja samassa sikiäimessä kahta eri taipumistyyppiä (epi- ja apotrooppisia). Siemenaiheen kannattimen johtojänne näyttää päättyvän sen yläosaan sen sijaan, että se jatkuisi kalatsan alueelle (kalatsa on se osa siemenaihetta, joka kiinnittyy kannattimeen eli funikulukseen). Tämä ilmiö saattaa liittyä alkiorakon käyristymistapaan, eikä sitä ilmeisesti esiinny muilla Apiales-lahkon edustajilla. Kielopuiden siementaimilla on jopa viisi sirkkalehteä, ja taimen ensimmäiset kasvulehdet voivat olla sulkasuonisia.<ref>Stevens 2001 - . Viitattu 6.11.2014.</ref>
 
== Evoluutio ja luokittelu==
Heimon arvellaan olevan yli kymmenen miljoonaa vuotta vanha. Monet niistä piirteistä, joiden on arveltu olevan peräisin heimon kantamuodolta (plesiomorfiat), ovat todennäköisesti kuitenkin kehittyneitä ominaisuuksia, kuten esim. kehänpäällinen ja runsaasti siemenaiheita sisältävä sikiäin.<ref>Stevens 2001 - . Viitattu 6.11.2014.</ref>
 
Sukujen ''Billardiera'' ja ''Sollya'' väliset rajat ovat epäselviä, mistä johtuu eri lähteissä olevat ristiriitaiset tiedot lajien tieteellisistä nimistä.<ref>Stevens 2001 - . Viitattu 6.11.2014.</ref>
 
Kielopuukasvien heimoa on aiemmin pidetty ruusukasvien (Rosaceae) sukulaisena (esim. Cronquist, 1981). Yli 130 vuoden ajalta kertynyt tieto kuitenkin osoittaa, että heimo on parasta yhdistää sarjakukkais- (Apiaceae) ja araliakasvien (Araliaceae) yhteyteen.<ref>Stevens 2001 - . Viitattu 6.11.2014.</ref>
 
Heimon suvut ovat erään näkemyksen mukaan jaettavissa seuraavasti:<ref>http://data.kew.org/cgi-bin/vpfg1992/genlist.pl?PITTOSPORACEAE</ref>
 
* ''Bentleya'' E.M.Benn.
* ''Billardiera'' Sm. (Marianthus Hugel ex Endl.)
* ''Bursaria'' Cav. - [[kielopensaat]]
* ''Cheiranthera'' A.Cunn. ex Brongn.
* ''Citriobatus'' A.Cunn. ex Putt.
* ''Hymenosporum'' R.Br. ex F.Muell. - [[siipisiemenpuut]]
* ''Pittosporum'' Banks ex Sol. - [[kielopuut]]
* ''Pronaya'' Hugel
* ''Sollya'' Lindl. - [[solliat]]
 
 
== Lähteet ==