Versio 9. syyskuuta 2014 kello 01.01 muokkaa Dexbot (keskustelu \| muokkaukset) 26 006 muokkausta p Removing Link GA template (handled by wikidata) ← Vanhempi muutos		Versio 4. marraskuuta 2014 kello 15.52 muokkaa kumoa Jmk (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 91 844 muokkausta ei varmasti ollut kirja vuodelta 30 Uudempi muutos →
Rivi 119: Hellenistisellä ajalla Homeros oli useissa kaupungeissa heeroskultin kohteena. [[Ptolemaios IV\|Ptolemaios IV Filopator]] omisti tälle Homereion-nimisen pyhätön Aleksandriassa 200-luvulla eaa. [[Claudius Aelianus]] kuvaa pyhätön teoksessaan ''Varia historia''. Hän kertoo Ptolemaioksen sijoittaneen Homeroksen patsan ympärille ympyrään kaikki kaupungit, jotka katsoivat Homeroksen omaksi pojakseen. Hän mainitsee myös maalari [[Galaton]]in tekemän maalauksen runoilijasta. Maalaus vaikuttaa kuvanneen Homeroksen [[Okeanos\|Okeanoksen]] muodossa kaiken runouden lähteenä. Italiasta löydetty mahdollisesti Egyptissä tehty marmorireliefi kuvaa Homeroksen [[apoteoosi]]n eli jumalaksi korottamisen. Siinä ovat mukana Ptolemaios ja tämän vaimo [[Arsinoë III]], jotka seisovat istuvan runoilijan vierellä; hahmoja ''Iliaasta'' ja ''Odysseiasta'', joukko [[muusa\|muusia]] ja muita abstraktien käsitteiden henkilöitymiä; sekä joukko alttaria lähestyviä palvojia. Alttarin paikka on mahdollisesti Aleksandrian Homereion. Myös runouden jumala [[Apollon]] on mukana, samoin kuin naispuolinen hahmo, joka on mahdollisesti [[Mnemosyne]], muusien äiti. Kaiken yläpuolella on vielä [[Zeus]], jumalten kuningas. Reliefi osoittaa, etteivät kreikkalaiset pitäneet Homerosta pelkästään suurena runoilijana, vaan jumalallisesti innoittuneena kaiken kirjallisuuden lähteenä.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä=Morgan, Llewelyn \| Vuosi=1999 \| Nimeke=Patterns of Redemption in Virgil's Georgics \| Julkaisupaikka=Cambridge \| Julkaisija=Cambridge University Press ~~\| Vuosi=30~~}}</ref> Myös Khioksessa, [[Efesos\|Efesoksessa]] ja Smyrnassa oli Homeroksen pyhätöt. Nämä kaupungit kuuluivat niihin, jotka katsoivat olevansa Homeroksen syntymäkaupunkeja. [[Strabon]] mainitsee Smyrnan pyhätön ja sanoo, että siellä oli ikivanha [[ksoanon]], kulttipatsas, runoilijasta.<ref>Strabon: ''Geografia'' 14.1.37.</ref> Hän sanoo myös [[Argos\|Argoksen]] asukkaiden uhranneen Homerokselle, mahdollisesti omassa pyhätössään.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä=Zanker, Paul \| Vuosi=1996 \| Nimeke=The Mask of Socrates: The Image of the Intellectual in Antiquity \| Selite=Käännös Alan \| Julkaisupaikka=Berkeley \| Julkaisija=University of California Press}}</ref>

Ero sivun ”Homeros” versioiden välillä