Ero sivun ”Neuvostoliiton vallankaappausyritys 1991” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo |
p kh |
||
Rivi 4:
| kuva = Boris Yeltsin 19 August 1991-1.jpg
| kuvateksti = [[Boris Jeltsin]] puhuu panssarivaunun päällä [[Valkoinen talo (Moskova)|Valkoisen talon]] luonna
| päivämäärä =
| paikka= {{Neuvostoliiton lippu}} [[Moskova]], [[Neuvostoliitto]]
| aluemuutokset = [[Neuvostotasavalta|Neuvostotasavaltojen]] itsenäistyminen
| vaikutukset = [[Neuvostoliiton hajoaminen]]
| lopputulos =
| taistelija1= {{Neuvostoliiton lippu}} Neuvostoliiton valtiollinen poikkeustilakomitea <br>[[File:Red Army flag.svg|20px]] osa [[Puna-armeija]]sta<br>[[Tiedosto:Emblema KGB.svg|20px]][[KGB]]
| taistelija2= [[File:Flag of Russia 1991-1993.svg|20px]] [[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta]]<br>[[File:Red Army flag.svg|20px]] osa [[Puna-armeija]]sta
| komentaja1 = {{Neuvostoliiton lippu}} [[Gennadi Janajev]]<br>{{Neuvostoliiton lippu}} [[Dmitri Jazov]]<br>{{Neuvostoliiton lippu}} [[Vladimir Krjutškov]]<br>
| komentaja2 = [[File:Flag of Russia 1991-1993.svg|25px]] [[Boris Jeltsin]]
| vahvuus1 =
| vahvuus2 =
Rivi 26:
Hätäisesti toteutettu kaappaus kesti vain kolme päivää. Se luhistui populistis-demokraattisen oppositiopoliitikko [[Boris Jeltsin]]in ja mieltään osoittavan kansan vastustukseen. Vanhoillisia alussa tukenut armeija kieltäytyi ampumasta aseettomia mielenosoittajia.
Kaappauksen lopussa kotiarestissa vankina ollut Mihail Gorbatšov
== Vallankaappauksen taustaa ==
{{Pääartikkeli|[[Uusi liittosopimus]]}}
Neuvostoliiton johtoon oli vuonna 1985 noussut uudistusmielinen johtaja [[Mihail Gorbatšov]]
Vuoden 1989 lopussa armeijan insinöörieversti [[Viktor Alksnis]] perusti hajoamassa olevaan Neuvostoliittoon vanhoillisen, oikeistolaisen Neuvostoliiton koossa pysymiseen tähtäävän [[Liittoryhmä]]n eli Sojuzin. Noin vuodessa tämä ryhmä laajeni neuvostoparlamentissa suureksi poliittiseksi voimaksi. Samoihin aikoihin kenraalit päättivät tukea liittoryhmää.
Kesällä 1990 Venäjän parlamentin puhemieheksi nousi populistinen demokraatti [[Boris Jeltsin]]. Hän ei ollut väleissä Neuvostoliiton presidenttinä toimivan Gorbatšovin kanssa, koska Gorbatšov oli erottanut Jeltsinin vuonna 1987 [[politbyroo]]sta tämän arvosteltua [[perestroika]]a liian hitaaksi. Tällöin Venäjä julistautui suvereeniksi. Kansan suosikki Jeltsin valittiin Venäjän presidentiksi kesällä 1991. Vuoden 1991 alussa jotkut sisäministeriön ja armeijan joukko-osastot<ref>Hosia 1991, s. 134, 135
== Elokuun 1991 kaappaus ==
Rivi 42:
=== Alku ===
Maanantaiaamuna 19. elokuuta 1991<ref name="Kirkinen_2000_529">Venäjän historia, Heikki Kirkinen, Uudistettu laitos, Keuruu Otava 2000, ISBN 951-1-15799-X, sivu 529 </ref> Neuvostoliiton valtiolliset televisiokanavat lopettivat ohjelmansa mukaiset lähetykset ja alkoivat esittää tilalla klassista musiikkia. Tämä oli ennenkin merkinnyt kohta annettavaa tärkeää poliittista ilmoitusta. Pian varapresidentti [[Gennadi Janajev]] ilmoitti televisiossa, että presidentti Mihail Gorbatšov oli terveyssyistä joutunut luopumaan tehtävistään ja että hän, Janajev, oli nyt virkaatekevä presidentti<ref name="Seppänen_2001_76">Kuuma elokuu 1991, musta lokakuu 1993 Moskovassa
Gorbatšov oli tuolloin loma-asunnollaan [[Foros]]issa [[Krim]]illä. Vanhoilliset sulkivat
=== Poikkeustilakomitea ===
Rivi 55:
=== Vastarinta ===
Kaappaus alkoi kaatua tämän alun jälkeen paljolti sen tekijöiden kykenemättömyyteen. Maan puhelimet ja sähköposti toimivat,
=== Kaappauksen luhistuminen ===
Rivi 63:
Kaappaajien suunnitelma romahti parissa päivässä ensimmäisiin vastoinkäymisiin, etenkin Jeltsinin pontevaan ja näkyvään toimintaan. Poikkeustilakomitea antautui keskiviikkona 21. elokuuta 1991 kello kymmenen. Seitsemän sen jäsentä pidätettiin heti, sisäministeri Pugo ja marsalkka Ahromejev tekivät itsemurhan.
==Aikanaja<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Leena Hybinette-Bergknut| Nimeke = Vuosi 91 | Vuosi =1991| Luku = | Sivu =186
===Maanantai 19. elokuuta ===
*
*
*
*
*
* 10.45: Venäjän federaation presidentti Boris Jeltsin tuomitsi oikeiston kaappauksen sekä kehotti kansalaisia suurlakkoon.
* 12.00: Panssarivaunut
* 13.00: [[Gruusian sosialistinen neuvostotasavalta|Gruusian sosialistisen neuvostotasavallan]] presidentti [[Zviad Gamsakhurdia]]n kehotti kansaa [[Tbilisi]]ssä olemaan rauhallisia.
* 14:00: Yhdysvaltain presidentti [[George H. W. Bush]] tuomitsi kaappauksen.
* 16.10: Boris Jeltsin ilmoitti olevansa Venäjän virallinen valtionpäämies. Poikkeustilakomitea
* 16:35: [[Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta|Liettuan sosialistisen neuvostotasavallan]] presidentti [[Vytautas Landsbergis]] kehotti kansaa rauhanomaiseen vastarintaan.
* 17.00: Poikkeustilakomitea piti ensimmäisen lehdistötilaisuuden ulkoministeriössä. [[Gennadi Janajev|Janajev]] ilmoitti, että presidentti Gorbatšov on sairas ja oleskeli Krimillä.
* 20.00: Poikkeustilakomitea esitti Boris Jeltsinille varoituksen olemaan kiihottamatta massoja.
* 21.00: Tamaskaj-valtiojoukkojen tankkeja siirtyi Jeltsinin puolelle.
===Tiistai 20. elokuuta===
*
*
*
*
*
* 12.00:
* 14.00: [[Moldovan sosialistinen neuvostotasavalta|Moldovan sosialistisen neuvostotasavallan]] pääministeri [[Valeriu Murosvki]]n antoi tuen Jeltsinille.
* 15.00
* 16.00: Yhdysvaltain presidentti [[George H. W. Bush|Bush]] ilmoitti
* 19.50: [[Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta|Ukrainan neuvostotasavallan]] parlamentti ilmoitti tukevana Jeltsiniä. [[Kazakstanin sosialistinen neuvostotasavalta|Kazakstanin neuvostotasavallan]]
* 20.00: Jeltsin otti kaikki Venäjän joukot komentoonsa.
* 20.35: Poikkeustilakomitean pääministeri Valentin Pavlov ilmoitti olevansa sairas.
* 23.00: Kymmenettuhannet mielenosoittajat
* 23.10: Viro julistautui itsenäiseksi valtioksi.
===Keskiviikko 21. elokuuta===
*
*
*
*
*
* 11.50: [[Mihail Gorbatšov]] kieltäytyi kaappaajien
* 13.00: [[Uzbekistanin sosialistinen neuvostotasavalta|Uzbekistanin]] presidentti [[Islam Karimov]] julisti poikkeustilakomitean toimet laittomiksi ja uhkasi erota [[NKP]]:stä.
* 13.15: Kaappaajien
* 13.29: Venäjän federaation parlamentti
* 13.39: Armeijan esikunta ilmoitti vetävänsä kaikki joukot pois Moskovasta.
* 14.59: Kaappaajien pako onnistui. Kaappaajien
* 15.20: Puolustusministeriö ilmoitti vetävänsä kaikki joukot pois
* 16.13: Osa kaappaajista pidätettiin [[Sverdlovsk]]issa, [[Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta|Valko-Venäjällä]].
* 16.15: Korkeimman neuvoston puolustuskomitea ilmoitti, että poikkeustila on lakkautettu.
* 16.29: Kaksi poikkeustilakomitean jäsentä
* 17.00: Neuvostojoukot
* 17.10: Neuvostoliiton parlamentti
* 18.14: [[Korkein neuvosto]]
* 18.30: Gorbatšov
* 19.19: Yhdysvaltain presidentti [[George H. W. Bush|Bush]]
* 20.13: Gorbatšovin
* 20.17: Kaappaajista neljän
== Kaappaus lopetti Neuvostoliiton ==
Gorbatšov palasi Moskovaan torstaiaamuna 22. elokuuta. Hän ei kyennyt reagoimaan tilanteeseen. Hän ylisti puheessaan tavanomaista neuvosto[[fraseologia]]a käyttäen [[Lenin]]iä ja [[sosialismi]]a, kun samaan aikaan Moskovassa kaadettiin Leninin ja [[Feliks Dzeržinski|Dzeržinski]]n
Kaappausyrityksellä oli laajoja seurauksia, kun Jeltsin kielsi sen jälkeen sekä Neuvostoliiton että Venäjän kommunistiset puolueet. Kaappauksen jälkeiset neljä kuukautta olivat Neuvostoliiton lopun aikaa. Kommunististen puolueiden varat takavarikoitiin. Tämä jätti – hetkeksi senkin – Gorbatšoville vain Neuvostoliiton presidentin aseman.
Rivi 128:
Syyskuussa 1991 Neuvostoliitto tunnusti kaikki Baltian maat itsenäisiksi. Kaikki neuvostotasavallat itsenäistyivät. Neuvostoliiton tilalle tuli ''Suvereenien valtioiden liitto''. Marraskuussa 1991 siihen liittyi seitsemän uutta itsenäistä valtiota. Venäjän jälkeen suurin entinen neuvostotasavalta [[Ukraina]] jäi liitosta pois – se julistautui itsenäiseksi 1. joulukuuta 1991 ja Venäjä tunnusti sen itsenäisyyden 3. joulukuuta. Venäjän valtaa liitossa lisäsi Jeltsinin päätös, ettei Venäjän kannata ottaa liittoon kaikkia halukkaita uusia köyhiä tasavaltoja.
Valko-Venäjän, Ukrainan ja Venäjän johtajat perustivat [[Itsenäisten valtioiden yhteisö]]n IVY:n Valko-Venäjän pääkaupungissa [[Minsk]]issä. Täten ne hylkäsivät vuonna 1922 laaditun Neuvostoliiton perustaneen liittosopimuksen. IVY:
Mihail Gorbatšov erosi 25. joulukuuta 1991 Neuvostoliiton johdosta. Eron jälkeen jälkeen Neuvostoliiton lippu laskettiin [[Kreml]]in salosta pois. Tilalle nostettiin Venäjän federaation valko-sini-punainen trikolori. Neuvostoliitto lakkasi virallisesti olemasta. Sen hajoamista seurasi talousromahdus ja vakavia sosiaalisia ja väestöpoliittisia ongelmia useissa osatasavalloissa ja verisiä aseellisia konflikteja Kaukasiassa, Keski-Aasiassa ja Moldovassa. Jälkikäteen [[Vladimir Putin]] on lausunut Neuvostoliiton hajoamisen olevan "vuosisadan geopoliittinen katastrofi."
Elokuun kaappausta johtaneet
== Mielipiteitä ==
Rivi 138:
Neuvostoliittoa ja sen jälkeistä Venäjääkin kritisoinut vasemmistolainen sosiologi [[Boris Kagarlitski]] väittää kirjassaan ''Hajonnut monoliitti'' elokuun kaappaukseen liittyneen seikkoja, joita julkisuuteen ei ole kerrottu. Kagarlitskin mukaan kaappauksen takana oli poliittista, näkymätöntä juonittelua. Kaappauksen epäonnistuminen ei olisi johtunut kaappaajien holtittomuudesta, valmistautumattomuudesta ja kyvyttömyydestä. Kaappaajat eivät valvoneet liikennettä ja mediaa, ja sotilaat olivat aseettomia. Ilmiselvää voimakasta vanhoillisten vastustajaa, avoimesti demokraattista Venäjän presidentti Boris Jeltsiniä ei pidätetty. Varapresidentti Rutskoita ja pääministeri Silajevia ei myöskään pidätetty.
Kaappaajilla oli noin viisi tuntia aikaa pidättää Jeltsin ja ottaa valkoinen talo valvontaansa, tai tämänkin jälkeen saartaa se ja katkaista sähköt jne. Myöskään Maneesiaukiota ei saarrettu niin kuin eräässä Gorbatšovin ajan jättimielenosoituksessa. Monet kaappaajat olivat Gorbatšovin työtovereita, ja jopa stalinistiset Ampilov ja Nina Andrejeva vastustivat kaappausta<ref name="Kagarlitski_1992_220">Boris Kagarlitski, Hajonnut Monoliitti, Orient Express, Helsinki 1992, ISBN 951-615-816-1, s. 220
Väkijoukko ei olisi pystynyt estämään panssarein sitä vastaan toteutettua hyökkäystä. Jeltsin tiesi, ettei Valkoista taloa vallata. Kagarlitskin mukaan kaappaajat olivat tietävinään varmasti, ettei Jeltsin nouse heitä vastaan ja että Jeltsinille kaappaus on samantekevä<ref>Kagarlitski 1992, s. 228</ref>. Tosin kuitenkin kävi. Jeltsin petti kaappaajat harkiten ja kutsui väkijoukot puolustamaan valkoista taloa panssarien uhasta huolimatta. Moskovaa miehittäneillä sotilailla ei ollut kovia patruunoita. Tieto siitä, ettei Valkoista taloa vastaan käytetä asevoimaa, olisi tullut luultavasti kaappaajilta itseltään. Kaappaajat pakenivat Krimille Gorbatšovin luo, ja muutaman päivän kuluttua kaappauksen lopusta Gorbatšov ilmoitti TV:ssä eroavansa NKP:stä ja että NKP:n omaisuus takavarikoidaan<ref>Kagarlitski 1002, s. 231</ref>. Kagarlitskin mielestä kaappaus loi edellytykset oikeistopopulistisen diktatuurin syntymiselle Venäjälle.
Georgialaisen epäilyn mukaan Gorbatšov olisi itse ollut mukana hankkeessa, jonka tavoitteena olisi ollut Neuvostoliiton hajoamiskehityksen pysäyttäminen. Gorbatšovin paluun jälkeen Jeltsin syrjäytti Gorbatšovin ja Neuvostoliitto purettiin [[25. joulukuuta]] [[1991]].
|