Ero sivun ”Neuvostoliiton vallankaappausyritys 1991” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
JannE (keskustelu | muokkaukset)
p typo
p kh
Rivi 4:
| kuva = Boris Yeltsin 19 August 1991-1.jpg
| kuvateksti = [[Boris Jeltsin]] puhuu panssarivaunun päällä [[Valkoinen talo (Moskova)|Valkoisen talon]] luonna
| päivämäärä = 19–2119.–21. elokuuta, 1991
| paikka= {{Neuvostoliiton lippu}} [[Moskova]], [[Neuvostoliitto]]
| aluemuutokset = [[Neuvostotasavalta|Neuvostotasavaltojen]] itsenäistyminen
| vaikutukset = [[Neuvostoliiton hajoaminen]]
| lopputulos = kaappausKaappaus epäonnistui, [[Mihail Gorbatšov]] erosi virastaan Neuvostoliiton presidenttinä
| taistelija1= {{Neuvostoliiton lippu}} Neuvostoliiton valtiollinen poikkeustilakomitea <br>[[File:Red Army flag.svg|20px]] osa [[Puna-armeija]]sta<br>[[Tiedosto:Emblema KGB.svg|20px]][[KGB]]
| taistelija2= [[File:Flag of Russia 1991-1993.svg|20px]] [[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta]]<br>[[File:Red Army flag.svg|20px]] osa [[Puna-armeija]]sta
| komentaja1 = {{Neuvostoliiton lippu}} [[Gennadi Janajev]]<br>{{Neuvostoliiton lippu}} [[Dmitri Jazov]]<br>{{Neuvostoliiton lippu}} [[Vladimir Krjutškov]]<br>
| komentaja2 = [[File:Flag of Russia 1991-1993.svg|25px]] [[Boris Jeltsin]]
| vahvuus1 =
| vahvuus2 =
Rivi 26:
 
Hätäisesti toteutettu kaappaus kesti vain kolme päivää. Se luhistui populistis-demokraattisen oppositiopoliitikko [[Boris Jeltsin]]in ja mieltään osoittavan kansan vastustukseen. Vanhoillisia alussa tukenut armeija kieltäytyi ampumasta aseettomia mielenosoittajia.
Kaappauksen lopussa kotiarestissa vankina ollut Mihail Gorbatšov menetti valtansa. Sen epäonnistuminen johti Neuvostoliiton lakkauttamiseen.
 
== Vallankaappauksen taustaa ==
{{Pääartikkeli|[[Uusi liittosopimus]]}}
 
Neuvostoliiton johtoon oli vuonna 1985 noussut uudistusmielinen johtaja [[Mihail Gorbatšov]]., [[Gorbatshovin Neuvostoliitto|Gorbatshovjoka halusi muuttaa]] diktatuuriin pohjautuvan sosialistisen järjestelmän demokraattiseksi ja inhimilliseksi sekä luoda nykyaikaisen kasvavan talouden. Uudistukset alkoivat toden teolla vuonna 1987, jolloin sensuuri poistettiin, toisinajattelijoita vapautettiin ja yritykset saivat toimia vapaasti. Vapautunut ilmapiiri johti voimakkaiden kansallisten liikkeiden syntymiseen muun muassa Baltian maissa ja Ukrainassa vuosina 1988–1989. Vuonna 1989 pidettiin ensimmäiset osin vapaat monipuoluevaalit. [[Neuvostoliiton hajoaminen|Neuvostoliiton alkava hajoaminen]] näytti jo vuonna 1989 uhkaavan maata. Samaan aikaan talous luhistui komentojärjestelmän pettäessä ja pula levisi kaupunkeihin. Monet kommunistit olivat vastustaneet uudistuksia alusta asti ja vastustus vain lisääntyi uudistusten mennessä pieleen.
 
Vuoden 1989 lopussa armeijan insinöörieversti [[Viktor Alksnis]] perusti hajoamassa olevaan Neuvostoliittoon vanhoillisen, oikeistolaisen Neuvostoliiton koossa pysymiseen tähtäävän [[Liittoryhmä]]n eli Sojuzin. Noin vuodessa tämä ryhmä laajeni neuvostoparlamentissa suureksi poliittiseksi voimaksi. Samoihin aikoihin kenraalit päättivät tukea liittoryhmää.
 
Kesällä 1990 Venäjän parlamentin puhemieheksi nousi populistinen demokraatti [[Boris Jeltsin]]. Hän ei ollut väleissä Neuvostoliiton presidenttinä toimivan Gorbatšovin kanssa, koska Gorbatšov oli erottanut Jeltsinin vuonna 1987 [[politbyroo]]sta tämän arvosteltua [[perestroika]]a liian hitaaksi. Tällöin Venäjä julistautui suvereeniksi. Kansan suosikki Jeltsin valittiin Venäjän presidentiksi kesällä 1991. Vuoden 1991 alussa jotkut sisäministeriön ja armeijan joukko-osastot<ref>Hosia 1991, s. 134, 135-&ndash;139</ref> tappoivat Riiassa ja Vilnassa <ref>Hosia 1991, s. 1439-139&ndash;140</ref> yhteensä nelisenkymmentä henkeä ja onnistuivat jarruttamaan Baltian maiden itsenäistymistä.
 
== Elokuun 1991 kaappaus ==
Rivi 42:
=== Alku ===
 
Maanantaiaamuna 19. elokuuta 1991<ref name="Kirkinen_2000_529">Venäjän historia, Heikki Kirkinen, Uudistettu laitos, Keuruu Otava 2000, ISBN 951-1-15799-X, sivu 529 </ref> Neuvostoliiton valtiolliset televisiokanavat lopettivat ohjelmansa mukaiset lähetykset ja alkoivat esittää tilalla klassista musiikkia. Tämä oli ennenkin merkinnyt kohta annettavaa tärkeää poliittista ilmoitusta. Pian varapresidentti [[Gennadi Janajev]] ilmoitti televisiossa, että presidentti Mihail Gorbatšov oli terveyssyistä joutunut luopumaan tehtävistään ja että hän, Janajev, oli nyt virkaatekevä presidentti<ref name="Seppänen_2001_76">Kuuma elokuu 1991, musta lokakuu 1993 Moskovassa -&ndash; suomalaiset vallankaappauksen melskeissä, Esa Seppänen, Tammi Jyväskylä 2001, ISBN 951-31-2057-0, sivu 76, Luku: Elokuun kolme kuumaa päivää</ref>.
 
Gorbatšov oli tuolloin loma-asunnollaan [[Foros]]issa [[Krim]]illä. Vanhoilliset sulkivat GorbatshovinGorbatšovin sinne kotiarestiin. Mutta Jeltsinin pidättämistä viivyteltiin ja se kangerteli,. Jeltsinin henkivartijan KorzhakovinKoržakovin ja Jeltsinin mukaan KGB:n erikoisoperaatioihin valmistettu [[Alfa]]-yksikkö vain tarkkaili Jeltsinin toimia metsästä ja oli juonut ainakin jonkin verran alkoholia. Eräiden tietojen mukaan Alfan miehet olisivat radioteitse kyselleet monta kertaa KGB:n päällikkö KrjutskoviltaKrjutškovilta lupaa pidättää Jeltsin, mutta saivat aina käskyn odottaa. Tämän lähteen mukaan juovuksissa ollut kaappauksen johtaja Janajev ei olisi uskaltanut antaa pidätysmääräystä. KrjutshkovKrjutškov olisi tarkoituksella viivyttänyt Alfan operaatiota, haluten tehdä tämän ensin lainsuojattomaksi ja vasta sitten pidättää. Keskipäivän aikoihin Jeltsinin jo lähdettyä Valkoiselle talolle huvilan ympärillä olleet KGB-miehet olisivat tulleet laskuvarjojääkäreiksi pukeutuneina Jeltsinin huvilalle, missä KorzhakovKoržakov olisi ottanut vieraat vastaan vieraanvaraiseen venäläiseen tapaan. KorzhakovKoržakov syötti nämä everstiluutnantti Zaitzevin miehet, ja nämä lähtivät muutaman tunnin päästä unisina pois istuttuaan ensin bussissaan<ref>Seppänen 2001, Luku 3. Kesän seitsemän yllätystä, alaluku Kolmas ja jymy-yllätys -&ndash; miksi Jeltsiniä ei vangittu s. 153- &ndash;157</ref><ref>Jaltsin, s. 64</ref>{{selvennä|Vai Jeltsin? Artikkeliin ei ole merkitty kirjaa tämän nimiseltä kirjailijalta. Mihin tämän lähdeviitteen on tarkoitus viitata? }}<ref>Korzhakov, s 85</ref>.
 
=== Poikkeustilakomitea ===
Rivi 55:
=== Vastarinta ===
 
Kaappaus alkoi kaatua tämän alun jälkeen paljolti sen tekijöiden kykenemättömyyteen. Maan puhelimet ja sähköposti toimivat, jokamikä mahdollisti vastapuolen organisoitumisen. Suosittua Venäjän sosialistisen neuvostotasavallan johtajaa, presidentti Boris Jeltsiniä ei vangittu. Jeltsin kokosi [[datša]]lleen Venäjän avainjohtajat, kuten pääministeri [[Ivan Silajev]]in, puhemies [[Ruslan Hasbulatov]]in, Leningradin pormestari [[Anatoli Sobtšak]]in, Moskovan varapormestari [[Juri Lužkov]]in ja kenraali [[Konstantin Kobets]]in. He laativat vetoomuksen Venäjän kansalle ja poistuivat huvilalta. KGB:n Alfa-yksikkö piiritti huvilan, muttei edelleenkään pidättänyt Jeltsiniä. Jetsin meni Moskovan niin sanotulle valkoiselle talolle., Siellämissä hän julisti panssarivaunun päältä kaappauksen laittomaksi ja julisti televisiokameroille Venäjän asevoimien ja poliisin kuuluvan nyt hänen komentoonsa. Ulkomaille faksatut tiedotukset, jotka lähettiin takaisin Neuvostoliittoon, saivat Jeltsiniä tukevat kansalaiset liikkeelle. Valkoisen talon ympärille kerääntyi tuhansia ihmisiä odottamaan armeijan hyökkäystä. Tamskaja-divisioonan joukot käänsivät kuitenkin tykkinsä talosta poispäin.
 
=== Kaappauksen luhistuminen ===
Rivi 63:
Kaappaajien suunnitelma romahti parissa päivässä ensimmäisiin vastoinkäymisiin, etenkin Jeltsinin pontevaan ja näkyvään toimintaan. Poikkeustilakomitea antautui keskiviikkona 21. elokuuta 1991 kello kymmenen. Seitsemän sen jäsentä pidätettiin heti, sisäministeri Pugo ja marsalkka Ahromejev tekivät itsemurhan.
 
==Aikanaja<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Leena Hybinette-Bergknut| Nimeke = Vuosi 91 | Vuosi =1991| Luku = | Sivu =186-&ndash;187| Selite =Kaappaajat pelkäsivät liitttosopimusta| Julkaisupaikka =Helsinki| Julkaisija =Bertmark Kustannus Oy| Tunniste = ISSN 0349-4660 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =4.5.2012 | Kieli = suomi}}</ref> ==
===Maanantai 19. elokuuta ===
 
* 044.00: Kenraali [[Igor Maltsev]] määräsi Krimin lentokentän suljettavaksi. Sotalaivoja ankkuroidaanankkuroitiin lähelle [[Foros|Kap Foros]]ta, jossa sijaitseesijaitsi presidentti [[Mihail Gorbatšov]]Iinin kesähuvila.
* 055.18: Varapresidentti [[Gennadi Janajev]] otti haltuunsa presidentin viran. Gorbatšov erotettiin terveydellisistä syistä ja määrätään kotiarestiin Krimille.
* 055.57: Poikkeustila julistetaanjulistettiin koko Neuvostoliiton alueelle. Kaikki valta onoli nyt poikkeustilakomitealla, johon kuuluvatkuuluivat [[KGB]]:n päällikkö [[Vladimir Krjutshkov]], pääministeri [[Valentin Pavlov]] ja sisäministeri [[Boris Pugo]].
* 099.00: Tankit vyöryvätvyöryivät [[Venäjän federatiivinen sosialistinen neuvostotasavalta|Venäjän federaation]] [[Valkoinen talo (Moskova)|parlamenttirakennuksen]] lähelle, missä presidentti [[Boris Jeltsin]] oleskeli.
* 10.40: Poikkeustilakomitea lakkautti lehdistönvapauden ja kielsi lehdistönvapauden.
* 10.45: Venäjän federaation presidentti Boris Jeltsin tuomitsi oikeiston kaappauksen sekä kehotti kansalaisia suurlakkoon.
* 12.00: Panssarivaunut vyöryvätvyöryivät [[Moskovan Kreml|Kreml]]iin ja [[Punainen tori|Punaiselle torille]]. Venäjän parlamentin ympärille kokoontui Jeltsinin tueksi valtavasti ihmisiä, Jeltsinin tueksi jajotka alkavatalkoivat rakentaa barrikaadeja.
* 13.00: [[Gruusian sosialistinen neuvostotasavalta|Gruusian sosialistisen neuvostotasavallan]] presidentti [[Zviad Gamsakhurdia]]n kehotti kansaa [[Tbilisi]]ssä olemaan rauhallisia.
* 14:00: Yhdysvaltain presidentti [[George H. W. Bush]] tuomitsi kaappauksen.
* 16.10: Boris Jeltsin ilmoitti olevansa Venäjän virallinen valtionpäämies. Poikkeustilakomitea julistaajulisti poikkeustilan [[Moskova]]an ja [[Pietari (kaupunki)|Leningrad]]iin. Venäjän kaivostyöläisten lakko alkoi.
* 16:35: [[Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta|Liettuan sosialistisen neuvostotasavallan]] presidentti [[Vytautas Landsbergis]] kehotti kansaa rauhanomaiseen vastarintaan.
* 17.00: Poikkeustilakomitea piti ensimmäisen lehdistötilaisuuden ulkoministeriössä. [[Gennadi Janajev|Janajev]] ilmoitti, että presidentti Gorbatšov on sairas ja oleskeli Krimillä.
* 20.00: Poikkeustilakomitea esitti Boris Jeltsinille varoituksen olemaan kiihottamatta massoja.
* 21.00: Tamaskaj-valtiojoukkojen tankkeja siirtyi Jeltsinin puolelle.
 
===Tiistai 20. elokuuta===
* 000.30: Yhdysvaltain presidentti [[George H. W. Bush|Bush]] kehotti kaappaajia palauttamaan [[Gorbatšov]]in valtaan.
* 011.00: Kymmenettuhannet ihmiset osoittivat mieltä [[Valkoinen talo (Moskova)|Venäjän parlamenttitalo]]n edustalla.
* 044.00: Leningradin pormestari [[Anatoli Sobtšak]] asettui Jeltsinin puolelle ja tuomitsi kaappauksen.
* 077.00: Sotilasajoneuvokolonnat lähestyvät kohtilähestyiväti Leningradia.
* 088.00: [[neuvostoarmeija|neuvostoarmeijaNeuvostoarmeija]]n Baltian-komentaja [[Fjodor Kuzmin]] ilmoitti ottaneensa [[Viron sosialistinen neuvostotasavalta|Viro]]n, [[Latvian sosialistinen neuvostotasavalta|Latvia]]n ja [[Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta|Liettuan]] hallintaanhallintaansa.
* 12.00: yliYli 100 &nbsp;000 ihmistä osoittaaosoitti mieltä Leningradissa kaappaajia vastaan.
* 14.00: [[Moldovan sosialistinen neuvostotasavalta|Moldovan sosialistisen neuvostotasavallan]] pääministeri [[Valeriu Murosvki]]n antoi tuen Jeltsinille.
* 15.00 : [[Euroopan yhteisö]] lopetti kaiken taloudellisen tuen Neuvostoliitolle .
* 16.00: Yhdysvaltain presidentti [[George H. W. Bush|Bush]] ilmoitti puhelimellapuhelimitse Boris Jeltsinille tukevansa Gorbatšovin uudelleen palaamista valtaan.
* 19.50: [[Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta|Ukrainan neuvostotasavallan]] parlamentti ilmoitti tukevana Jeltsiniä. [[Kazakstanin sosialistinen neuvostotasavalta|Kazakstanin neuvostotasavallan]] presidentti [[Nursultan Nazarbajev]] tuomitsi kaappauksen ja ilmoitti Kazakstanin erovansaeroavan [[Politbyro]]sta ja [[Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean politbyroo|Neuvostoliiton kommunistipuoleen keskuskomitea]]sta.
* 20.00: Jeltsin otti kaikki Venäjän joukot komentoonsa. YönäYöksi julistetaanjulistettiin ulkonaliikkumiskielto.
* 20.35: Poikkeustilakomitean pääministeri Valentin Pavlov ilmoitti olevansa sairas.
* 23.00: Kymmenettuhannet mielenosoittajat uhmaavatuhmasivat Moskovan yöllistä [[ulkonaliikkumiskielto]]a.
* 23.10: Viro julistautui itsenäiseksi valtioksi.
 
===Keskiviikko 21. elokuuta===
* 000.01: Tankit eivät onnistuonnistuneet murtautumaan barrikadien läpi [[Valkoinen talo (Moskova)|Venäjän parlamenttitalo]]lle.
* 000.40: Kolme siviiliä ammuttiin Moskovan barrikadien ympärillä syntyneessä taistelussa.
* 022.21: Kansa muodostaamuodosti viisinkertaisen ihmisketjun Venäjän parlamenttitalon ympärille. [[Boris Jeltsin]] määrätäänmäärättiin pidätettäväksi.
*08 8.39: Venäjän parlamentti onoli edelleen vapaa. Useat tankit ovatolivat siirtyneet Jeltsinin puolelle.
*09 9.20: Yleislakko Latviassa aloitettiin yleislakko.
* 11.50: [[Mihail Gorbatšov]] kieltäytyi kaappaajien vaatimukseenvaatimuksesta palata Moskovaan. Myös Venäjän federaation presidentti Jeltsin kieltäytyi matkustamistamatkustamasta Krimille hakemaan Gorbatšovia kotiin.
* 13.00: [[Uzbekistanin sosialistinen neuvostotasavalta|Uzbekistanin]] presidentti [[Islam Karimov]] julisti poikkeustilakomitean toimet laittomiksi ja uhkasi erota [[NKP]]:stä.
* 13.15: Kaappaajien ilmoitetaanilmoitettiin pakenevan Moskovasta
* 13.29: Venäjän federaation parlamentti antaaantoi Jeltsinille valtuudet pidättää kaappaajat .
* 13.39: Armeijan esikunta ilmoitti vetävänsä kaikki joukot pois Moskovasta.
* 14.59: Kaappaajien pako onnistui. Kaappaajien ilmoitetaanilmoitettiin olevan matkalla kohti [[Krim]]iä.
* 15.20: Puolustusministeriö ilmoitti vetävänsä kaikki joukot pois tasavalloista.
* 16.13: Osa kaappaajista pidätettiin [[Sverdlovsk]]issa, [[Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta|Valko-Venäjällä]].
* 16.15: Korkeimman neuvoston puolustuskomitea ilmoitti, että poikkeustila on lakkautettu.
* 16.29: Kaksi poikkeustilakomitean jäsentä , KGB:n KrjutshkovKrjutškov ja puolustusministeri Jazov matkustavatmatkustivat Krimille tapaamaan Gorbatšovia.
* 17.00: Neuvostojoukot aloittivat vetäytymisen [[Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta|Liettuasta]]. Lehdistösensuuri lakkautetaanlakkautettiin.
* 17.10: Neuvostoliiton parlamentti kumoaakumosi poikkeustilakomitean säätämät määräykset ja palauttaapalautti Gorbatšovin valtaan.
* 18.14: [[Korkein neuvosto]] ilmoittaailmoitti, että [[Mihail Gorbatšov]] on jälleen Neuvostoliiton presidentti.
* 18.30: Gorbatšov lähteelähti Krimiltä kohti Moskovaa.
* 19.19: Yhdysvaltain presidentti [[George H. W. Bush|Bush]] keskusteleekeskusteli Gorbatšovin kanssa puhelimessa.
* 20.13: Gorbatšovin ilmoitetaanilmoitettiin hallitsevan jälleen Neuvostoliittoa.
* 20.17: Kaappaajista neljän ilmoitetaanilmoitettiin oleskelevan Gorbatšovin kesäasunnolla Krimillä.
 
== Kaappaus lopetti Neuvostoliiton ==
Gorbatšov palasi Moskovaan torstaiaamuna 22. elokuuta. Hän ei kyennyt reagoimaan tilanteeseen. Hän ylisti puheessaan tavanomaista neuvosto[[fraseologia]]a käyttäen [[Lenin]]iä ja [[sosialismi]]a, kun samaan aikaan Moskovassa kaadettiin Leninin ja [[Feliks Dzeržinski|Dzeržinski]]n patsaspatsaat Ljubjankan edestä ja [[Leninin mausoleumi]] suljettiin tuhoamisen pelosta yleisöltä.
 
Kaappausyrityksellä oli laajoja seurauksia, kun Jeltsin kielsi sen jälkeen sekä Neuvostoliiton että Venäjän kommunistiset puolueet. Kaappauksen jälkeiset neljä kuukautta olivat Neuvostoliiton lopun aikaa. Kommunististen puolueiden varat takavarikoitiin. Tämä jätti – hetkeksi senkin – Gorbatšoville vain Neuvostoliiton presidentin aseman.
Rivi 128:
Syyskuussa 1991 Neuvostoliitto tunnusti kaikki Baltian maat itsenäisiksi. Kaikki neuvostotasavallat itsenäistyivät. Neuvostoliiton tilalle tuli ''Suvereenien valtioiden liitto''. Marraskuussa 1991 siihen liittyi seitsemän uutta itsenäistä valtiota. Venäjän jälkeen suurin entinen neuvostotasavalta [[Ukraina]] jäi liitosta pois – se julistautui itsenäiseksi 1. joulukuuta 1991 ja Venäjä tunnusti sen itsenäisyyden 3. joulukuuta. Venäjän valtaa liitossa lisäsi Jeltsinin päätös, ettei Venäjän kannata ottaa liittoon kaikkia halukkaita uusia köyhiä tasavaltoja.
 
Valko-Venäjän, Ukrainan ja Venäjän johtajat perustivat [[Itsenäisten valtioiden yhteisö]]n IVY:n Valko-Venäjän pääkaupungissa [[Minsk]]issä. Täten ne hylkäsivät vuonna 1922 laaditun Neuvostoliiton perustaneen liittosopimuksen. IVY:yynöön liittyi 21. joulukuuta 1991 Keski-Aasian tasavaltoja, muun muassa Armenia ja Azerbaidžan. Georgia jäi pois IVY:stä vuoteen 1993 asti.
 
Mihail Gorbatšov erosi 25. joulukuuta 1991 Neuvostoliiton johdosta. Eron jälkeen jälkeen Neuvostoliiton lippu laskettiin [[Kreml]]in salosta pois. Tilalle nostettiin Venäjän federaation valko-sini-punainen trikolori. Neuvostoliitto lakkasi virallisesti olemasta. Sen hajoamista seurasi talousromahdus ja vakavia sosiaalisia ja väestöpoliittisia ongelmia useissa osatasavalloissa ja verisiä aseellisia konflikteja Kaukasiassa, Keski-Aasiassa ja Moldovassa. Jälkikäteen [[Vladimir Putin]] on lausunut Neuvostoliiton hajoamisen olevan "vuosisadan geopoliittinen katastrofi."
 
Elokuun kaappausta johtaneet, Janajev ja 11 muuta tuomittiin vallankaappausyrityksestä. Heidät armahdettiin helmikuussa 1994.
 
== Mielipiteitä ==
Rivi 138:
Neuvostoliittoa ja sen jälkeistä Venäjääkin kritisoinut vasemmistolainen sosiologi [[Boris Kagarlitski]] väittää kirjassaan ''Hajonnut monoliitti'' elokuun kaappaukseen liittyneen seikkoja, joita julkisuuteen ei ole kerrottu. Kagarlitskin mukaan kaappauksen takana oli poliittista, näkymätöntä juonittelua. Kaappauksen epäonnistuminen ei olisi johtunut kaappaajien holtittomuudesta, valmistautumattomuudesta ja kyvyttömyydestä. Kaappaajat eivät valvoneet liikennettä ja mediaa, ja sotilaat olivat aseettomia. Ilmiselvää voimakasta vanhoillisten vastustajaa, avoimesti demokraattista Venäjän presidentti Boris Jeltsiniä ei pidätetty. Varapresidentti Rutskoita ja pääministeri Silajevia ei myöskään pidätetty.
 
Kaappaajilla oli noin viisi tuntia aikaa pidättää Jeltsin ja ottaa valkoinen talo valvontaansa, tai tämänkin jälkeen saartaa se ja katkaista sähköt jne. Myöskään Maneesiaukiota ei saarrettu niin kuin eräässä Gorbatšovin ajan jättimielenosoituksessa. Monet kaappaajat olivat Gorbatšovin työtovereita, ja jopa stalinistiset Ampilov ja Nina Andrejeva vastustivat kaappausta<ref name="Kagarlitski_1992_220">Boris Kagarlitski, Hajonnut Monoliitti, Orient Express, Helsinki 1992, ISBN 951-615-816-1, s. 220-&ndash; 8. luku</ref>. Kaappausta oli valmisteltu miltei vuosi, ja historiasta löytyi esimerkkejä onnistuneista kaappauksista, mm. neuvostojohtaja Nikita HrutshevinHrustševin syrjäyttäminen 601960-luvulla. TV näytti Jeltsinin usein kaappauksen kuluessa. Yksi kaappaajista, Tizjakov, kuului [[Arkadi Volski]]n Teollisuusjohtajien liittoon, jolla oli kytköksiä niin GorbatshovinGorbatšovin kuin Jeltsininkin ryhmittymiin. Keskuskomiteaa ei kutsuttu koolle eikä myöskään Gorbatshovia virallisesti erotettu. Erään Kommersant-artikkelin mukaan Jeltsin olisi sekaantunut kaappaukseen muka sen puolella olevana, ja sen jälkeen kaatanut kaappauksen<ref>Kagarlitski 1992, s. 226</ref>. Jeltsin kutsui kansan kadulle, toisin kuin esim. Allende kukistumisensa alla vuonna 1973.
 
Väkijoukko ei olisi pystynyt estämään panssarein sitä vastaan toteutettua hyökkäystä. Jeltsin tiesi, ettei Valkoista taloa vallata. Kagarlitskin mukaan kaappaajat olivat tietävinään varmasti, ettei Jeltsin nouse heitä vastaan ja että Jeltsinille kaappaus on samantekevä<ref>Kagarlitski 1992, s. 228</ref>. Tosin kuitenkin kävi. Jeltsin petti kaappaajat harkiten ja kutsui väkijoukot puolustamaan valkoista taloa panssarien uhasta huolimatta. Moskovaa miehittäneillä sotilailla ei ollut kovia patruunoita. Tieto siitä, ettei Valkoista taloa vastaan käytetä asevoimaa, olisi tullut luultavasti kaappaajilta itseltään. Kaappaajat pakenivat Krimille Gorbatšovin luo, ja muutaman päivän kuluttua kaappauksen lopusta Gorbatšov ilmoitti TV:ssä eroavansa NKP:stä ja että NKP:n omaisuus takavarikoidaan<ref>Kagarlitski 1002, s. 231</ref>. Kagarlitskin mielestä kaappaus loi edellytykset oikeistopopulistisen diktatuurin syntymiselle Venäjälle.
 
Georgialaisen epäilyn mukaan Gorbatšov olisi itse ollut mukana hankkeessa, jonka tavoitteena olisi ollut Neuvostoliiton hajoamiskehityksen pysäyttäminen. Gorbatšovin paluun jälkeen Jeltsin syrjäytti Gorbatšovin ja Neuvostoliitto purettiin [[25. joulukuuta]] [[1991]].