Ero sivun ”Compiègnen aselepo (1940)” versioiden välillä

p
kh, typos fixed: lukuuno → lukuun o (4), mukaanl → mukaan l using AWB
p (typo)
p (kh, typos fixed: lukuuno → lukuun o (4), mukaanl → mukaan l using AWB)
Ranskan aselepovaltuuskuntaa johti kenraali [[Charles Huntziger]], ja muut jäsenet olivat diplomaatti [[Léon Noël]], vara-amiraali Maurice R. LeLuc, kenraaliluutnantti Georges Parisot ja ilmavoimien kenraali Jean Bergeret.<ref name="yale">[http://avalon.law.yale.edu/wwii/frgearm.asp Franco-German Armistice: June 25, 1940] {{en}} The Avalon Project. Yale Law School. Viitattu 11.5.2014.</ref> Ranskan ylipäällikkö [[Maxime Weygand]], joka oli itse lukenut Fochin laatimat aselepoehdot vuonna 1918 saksalaisille, jäi päämajaansa [[Bordeaux|Bordeaux’hon]].<ref name="war" /> Saksan johdosta paikalla olivat Hitlerin ohella marsalkat [[Wilhelm Keitel]] ja [[Herman Göring]], amiraali [[Erich Raeder]], kenraalit [[Walther von Brauchitsch]] ja [[Alfred Jodl]] sekä ministerit [[Rudolf Hess]] ja [[Joachim von Ribbentrop]].<ref>[http://www.musee-armistice-14-18.fr/#/la-delegation-1940/3160958 Délégations française et allemande lors de la signature de l'Armistice de 1940] {{fr}} Musée de l' Armistice. Viitattu 11.5.2014.</ref>
 
Hitler otti Ranskan valtuuskunnan vastaan Fochin junavaunussa iltapäivällä 21. kesäkuuta.<ref name="war" /> Tilaisuudesta on säilynyt [[CBS|CBS:n]] radioreportterina toimineen [[William Shirer]]in tunnettu silminnäkijäkuvaus. Hänen mukaansa Hitler istui ranskalaisten saapuessa junavaunussa samalla paikalla kuin Foch oli istunut vuonna 1918, ja kuunteli kahdentoista minuutin ajan, kun Keitel luki etukäteen kirjoitettuja aselepoehtoja ääneen. Sen jälkeen Hitler ja muut korkea-arvoiset saksalaiset Keitelia lukuunottamattalukuun ottamatta poistuivat vaunusta, kun ranskalaiset alkoivat tutustua yksityiskohtaisempiin ehtoihin.<ref name="eye" /> Aseleposopimuksen allekirjoittivat lopulta ainoastaan Huntziger ja Keitel.<ref name="yale" />
 
Allekirjoitus tapahtui 22. kesäkuuta klo 18.50 Saksan aikaa. Sopimuksessa määrättiin, että se tulisi voimaan kuuden tunnin kuluttua siitä, kun [[Italia]]n ja Ranskan välille olisi saatu syntymään aselepo ja Italian hallitus olisi tiedottanut tästä Saksalle.<ref name="yale" /> Italian ja Ranskan välinen aselepo allekirjoitettiin 24. kesäkuuta. Molemmat aselevot astuivat voimaan 25. kesäkuuta.<ref name="brit" />
==Aselevon ehdot==
[[Tiedosto:France map Lambert-93 with regions and departments-occupation-fr.svg|thumb|275px|Ranskan jako: Saksan miehittämä vyöhyke punaisella, Vichyn hallituksen valtaan jäänyt ”vapaa vyöhyke” violetilla. [[Elsass-Lothringen]] liitettiin kokonaan Saksaan. Italian miehittämät alueet tummanvihreällä ja niitä ympäröinyt demilitarisoitu vyöhyke vaaleanvihreällä.]]
Aselepoehtojen mukaisesti Ranska jaettiin kahteen vyöhykkeeseen. Saksan miehityshallinnon alaisuuteen alistettu alue käsitti kolme viidesosaa Ranskasta, mukaanlukienmukaan lukien maan koko pohjoisosan, sen koko Atlantin rannikon sekä Saksan- ja Belgian-vastaiset rajat. Ranskan hallitus säilytti [[suvereniteetti]]nsa lopussa osassa maata.<ref name="brit" /> Poikkeuksena tästä olivat lentokentät, jotka oli annettava kaikkialla maassa Saksan tai Italian valvontaan. Ranskan oli maksettava saksalaisen miehitysarmeijan ylläpitokulut.<ref name="yale" />
 
Ranska määrättiin neutraloimaan ja demobilisoimaan kaikki asevoimansa lukuunottamattalukuun ottamatta sisäisen järjestyksen ylläpitoon tarvittavia joukkoja. Sotalaivat oli kutsuttava takaisin kotisatamiinsa eivätkä mitkään muutkaan alukset saisi lähteä satamista ilman saksalaisten lupaa.<ref name="yale" /> Ranska ei joutunut kuitenkaan luovuttamaan aluksia tai lentokoneita Saksalle.<ref name="brit" /> Sopimuksessa jopa erikseen mainittiin, että Saksa ei aikonut käyttää [[Ranskan laivasto]]n aluksia omaan sodankäyntiinsä, lukuunottamattalukuun ottamatta välttämätöntä rannikoiden vartiointia sekä miinanraivausta. Ranskan oli palautettava Saksaan kaikki saksalaiset sotavangit sekä sitouduttava luovuttamaan kaikki muutkin Saksan viranomaisten nimeämät Saksan kansalaiset. Sen sijaan ranskalaiset sotavangit Saksassa ilmoitettiin pidettäviksi vankeudessa rauhan tuloon saakka.<ref name="yale" />
 
Italian kanssa solmittu aselepo velvoitti Ranskan luovuttamaan kapean kaistaleen Ranskan Italian-vastaiselta rajalta Italian miehitettäväksi.<ref name="brit" />
Pariisin jäätyä Saksan miehitysvyöhykkeelle Pétainin hallitus asettui 1. heinäkuuta [[Vichy]]n kaupunkiin, ja se tultiin sen mukaan tuntemaan [[Vichyn hallitus|Vichyn hallituksena]]. Britit eivät luottaneet Ranskan laivaston säilymiseen puolueettomana, ja ryhtyivät upottamaan Pohjois-Afrikan satamissa olleita Ranskan sotalaivoja, mikäli ne eivät suostuneet siirtymään heidän puolelleen. Vichyn hallitus katkaisi 4. heinäkuuta diplomaattisuhteensa Britannian kanssa ja kumosi pian sen jälkeen [[Ranskan kolmas tasavalta|Ranskan kolmannen tasavallan]] perustuslain, keskittäen vallan Pétainille. Kenraali [[Charles de Gaulle]] perusti [[Lontoo]]ssa kilpailevan [[Vapaa Ranska|Vapaan Ranskan]] hallituksen. Saatuaan Ranskan haltuunsa Hitler saattoi kääntää huomionsa Britanniaan. Seurasi [[taistelu Britanniasta]].<ref name="brit" />
 
Vain muutamaa päivää toisen Compiègnen aselevon allekirjoittamisen jälkeen saksalaiset hävittivät kaikki paikalla olleet muistomerkit Fochin patsasta lukuunottamattalukuun ottamatta, joka jostain syystä jätettiin koskemattomaksi. Kuuluisa junavaunu vietiin [[Berliini]]in, jossa se oli näytteillä vuoteen 1943 asti. Sen jälkeen se siirrettiin pommituksilta turvaan [[Thüringen]]iin, jossa [[SS]]-joukot tuhosivat sen hieman ennen sodan päättymistä huhtikuussa 1945. Muistoaukio rakennettiin uudelleen sodan jälkeen.<ref name="war" />
 
==Lähteet==
22 066

muokkausta