Ero sivun ”Toini Havu” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
OITi (keskustelu | muokkaukset)
lisäyksiä
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Toini Johanna Havu''', oik. ''Ollikainen''<ref name="oit"/> ([[24. kesäkuuta]] [[1908]] [[Turku]] – [[15. marraskuuta]] [[1998]] [[Virkkala]]) oli suomalainen kulttuuritoimittaja ja [[Kirjallisuuskritiikki|kirjallisuuskriitikko]],<ref>{{Kirjailijatietokanta|id=6425}}</ref> koulutukseltaan filosofian kandidaatti<ref name="oit">Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 3, p. 472</ref>.
 
Hän teki [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomiin]] 1954 [[Väinö Linna]]n [[Tuntematon sotilas|Tuntemattoman sotilaan]] arvostelun. Kriittinen, teilaava arvostelu herätti paljon huomiota ja aloitti niin sanotun kirjallisen jatkosodan. Havu oli arvostellut aiemmin vuonna 1954 [[Jussi Talvi|Jussi Talven]] ''[[Ystäviä ja vihollisia]]'' -romaanin, jota hän kuvasi monumentaaliseksi, suurimittaiseksi sotaromaaniksi, ”jota meillä ei aikoihin hevillä ylitettäne”.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko=Väinö Linna: Tuntematon sotilas | Tekijä=Havu, Toini | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=23.10.1954 | www=http://www.hs.fi/juttusarja/kritiikinklassikot/artikkeli/1135223000624 | Viitattu=10.3.2011}}</ref> Toini Havulla oli sotaan kipeä henkilökohtainen suhde, koska hänen pikkuveljensä luutnantti Teppo Havu oli kaatunut jatkosodan alkuvaiheissa elokuussa 1941.<ref name="manninen"> Tuomas Manninen: ''Teilaus teki bestsellerin.'' Tuntematon: Ilta-Sanomien erikoislehti 29. marraskuuta 2012, s. 43–44. Helsinki: Sanoma News.</ref>
k
Toini Havu ja Väinö Linna olivat ennen Tuntemattoman sotilaan ilmestymistä tavanneet yhden kerran, kun Havu kävi esitelmöimässä [[Pirkkalaiskirjailijat|Pirkkalaiskirjailijoiden]] tilaisuudessa [[Tampere]]ella ja Linna oli tämän jälkeen saattanut Havun sihteerin ominaisuudessa [[taksi]]lla [[Hotelli Tammer]]iin. Toisen ja viimeiseksi jääneen kerran he tapasivat [[Lahti|Lahdessa]] järjestetyssä kirjallisuus[[matinea]]ssa vuonna 1959. Tällöin Havu oli ehdottanut Linnalle menneiden unohtamista ja tarjonnut sovinnon kättä, mihin Linna ei tarttunut. Myöhemmin Toini Havu laski leikkiä siitä, kuinka rikas hän olisi, jos hän olisi saanut markan jokaisesta hänen kritiikkinsä ansiosta kaupaksi menneestä Tuntemattomasta. Havun lapset kertoivat myöhemmin perheen elämän muuttuneen tapauksen vuoksi täysin: perhe joutui vuosikausiksi solvauskirjeiden ja puhelinterrorin kohteeksi.<ref name="manninen"/>
 
Toini Havun ura Helsingin Sanomien kirjallisuuskriitikkona katkesi vuonna 1962 hänen riitauduttuaan [[Eljas Erkko|Eljas Erkon]] kanssa. Myöhemmin hän teki muun muassa radio-ohjelmia. Väinö Linnan tavoin Toini Havu, joka oli ollut [[tupakka|ketjupolttaja]], koki viimeisinä vuosinaan [[aivohalvaus|aivohalvauksen]] ja menetti puhe- ja kirjoituskykynsä.<ref name="manninen"/>
 
Vuonna 1979 Havulta ilmestyi aforismikokoelma ''Hiljaisuuden kenttä'' (ISBN 951-95577-2-5).