Ero sivun ”Kelloseppävertaus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tapi (keskustelu | muokkaukset)
Tapi (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 63:
==Kelloseppävertauksen historia==
*[[Cicero]] on tuottanut vanhimman tunnetun kellovertauksen teoksessaan ''De natura deorum'' Hänestä jos näemme vesikellon tai aurinkokellon, se kertoo että se ei ole olemassa itsestään. Ja koska ei voida kuvitella kuinka universumi voisi olla itsestään, on senkin takana taho joka on sen tehnyt.
*[[René Descartes]] tuotti ajatuksen siitä, että ihmiset ja eläimet ovat Jumalan luomia kellokoneita. Eläimet ovat pelkkiä kellokoneita, mutta koska ihmisellä oli tietoisuus, oli ihmisillä lisäksi sielu.
*[[Robert Boyle]]n kelloseppävertauksessa universumin ja luonnollisten lakien takana on Jumala, joka on luonut universumin, laittanut sen liikkeelle vaikuttamatta tapahtumien kulkuun sen jälkeen. Koska ihmisten kellojen säännönmukainen toiminta on älyn tuotos on universumin lainomainen toiminta samoin.
*[[Robert Hooke]]n ''Micrographia'' teoksessa esiintyvässä kellovertauksessa Jumalan todisteena toimii se, että ihmiset tekevät kelloja eri tavoilla aikaansaaden samaa toimintaa kertoi siitä, että kellot olivat suunniteltuja. Luonto tekee vain yhdellä tavalla ja äly monilla eri ratkaisutavoilla. Koska eliöt tekevät samoja asioita hieman erilaisilla ratkaisuilla, on eliötkin älyn aikaansaannoksia.
*[[Voltaire]]n teoksessa ''A Treatise on Metaphysics'' esiintyy väite siitä, että kelloseppävertaus todistaa älyn vaikutusta, ei kuitenkaan välttämättä Jumalaa. Koska ihminen ei voi tuottaa ihmistä, on tämä äly ihmistä mahtavampi, mutta enempää Voltairen mukaan ei voitu sanoa.
*[[Laplace]]n kelloseppävertauksessa argumenttina oli, että aurinkokunnan rakenne voidaan selittää ainoastaan sillä, että joku älykäs taho on rakentanut sen. Mitään muuta selitystä ei Laplacen mukaan ollut, jolloin äly on ainut vaihtoehto. Nykyisin aurinkokunnan rakennetta selitetään fysiikan laeilla.
*[[Thomas Paine]]n mukaan ihmisen tietoisuus ja kyky tuottaa koneita tulee universumin koneistuksesta ja rakenteesta. Koska ihminen havaitsee sääntöjä lakeja ja rakenteita, pystyy hän niitä myös keksimään. Ihmisten keksinnöt ovat siis ainoastaan Jumalan älyn heijastumia, jonka taitotiedosta kaikki tieteet ja filosofiat ovat lähtöisin.
*[[William Paley]] on kaikista kuuluisin kelloseppäanalogian tekijä. Hänen ''Natural Theology'' -teoksessaan esitetyssä analogiassa se että kun löydämme ruohikosta kiven, tiedämme heti, että se on voinut vain olla siinä aina. Kiveä ei tarvitse selittää. Mutta jos löydämme ruohikosta taskukellon, tiedämme heti, että joku on tehnyt kellon ja tuonut tai pudottanut sen ruohikkoon. Paley vetosi kellon kompleksiseen rakenteeseen ja että eliöt, esimerkiksi ruohonkorret ja hyönteiset, ovat paljon monimutkaisempia kuin kello. Täten ne on suunniteltu paljon hienommin kuin kello, joten niiden takana on ihmistä älykkäämpi suunnittelija, Jumala. Paley huomasi myöemyös, että luonnossa on paljon kärsimystä. Ratkaisuksi tähän [[Omnipotentin paradoksi]]in Paley tarjosi sitä, että elämä on enemmän nautintoa kuin kipua : Tämän hän katsoi kertovat siitä, että Jumalalla on kaikesta huolimatta hyvä tahto.
*[[Richard Dawkins]]in kirja ''Sokea kelloseppä'' vastasi kelloseppäargumenttiin siten, että kompleksiset systeemit rakentuvat vähittäin evoluution, eli "sokean kellosepän" seurauksena.
 
== Lähteet ==