[[Tiedosto:Anemone nemorosa IP0204155.jpg|vasen|200px|thumb|Valkovuokon hedelmistö koostuu pähkylöistä.]]
Monivuotinen valkovuokko kasvaa 8–30100-120 senttimetriä pitkäksi. Varsi on pysty, harvakarvainenkarvainen tai kaljukostea ja haaratonsileä. [[Juurakko]] on ruskea, pitkälyhyt ja haaroittuvapitkula, minkä ansiosta valkovuokko leviää helpostihuonosti. Varhain kuihtuvia, pitkäruotisia aluslehtiä on yksi tai kaksi. Aluslehdet kasvavat juurakosta joko yksittäin tai muutaman lehden ryhminä. Aluslehtien lapa on kolmeosainen ja jopa 15 cm leveä. Lehdykät ovat leveähköjä, kaksi- tai kolmejakoisia tai -halkoisia sekä hampaisia. Varsilehdet ovat aluslehtiä pienempiä, ja ne ovat varressa tavallisesti kolmen lehden kiehkurana. Ruoti on lyhyt, tavallisesti 1–2 cm pitkä. Valkovuokon [[kukka]], joka on valkoinen, joskus punertava tai jopa punainen, sijaitsee yleensä yksittäin varren latvassa. Kukkaperä on 2,5–7,5 cm pitkä, ja kukka 2,5–4 cm leveä. Kukan kehä on teriömäinen. Kehälehtiä on tavallisimmin kuusi tai seitsemän kappaletta. Ne ovat ulkopinnaltaan kaljuja tai joskus tyviosasta vähäkarvaisia. Heteet ovat keltaisia. Suomessa valkovuokko kukkii touko-kesäkuussa. Hedelmistö koostuu nuokkuvista 4–5 mm pitkistä [[pähkylä|pähkylöistä]], jotka ovat karvaisia ja lyhytotaisia.<ref name="RETKEILYKASVIO"/> Pähkylät kypsyvät jo keskikesällä, minkä jälkeen koko kasvi kuihtuu pois.<ref name="DVF">[http://linnaeus.nrm.se/flora/di/ranuncula/anemo/anemnem.html Den virtuella floran: Vitsippa (myös levinneisyyskartat)] (ruots.) Viitattu 3.11.2011.</ref>
Suomessa kasvavat myös valkovuokon lähisukulaiset [[keltavuokko]] (''A. ranunculoides'') ja [[alppivuokko]] (''A. trifolia''). Näistä valkovuokko muistuttaa erityisesti alppivuokkoa. Molempien kukka on valkoinen, mutta alppivuokolla kukinnon heteet ovat valkoiset. Tärkein ero lajien välillä löytyy lehdistä: alppivuokon lehdet muodostuvat kolmesta ehyestä, sahalaitaisesta lehdykästä eivätkä ne ole valkovuokon tapaan liuskoittuneet. Suomessa alppivuokko on kuitenkin hyvin harvinainen, eikä sitä ole tavattu kuin [[Asikkala]]ssa ja [[Hollola]]ssa.<ref name="RYTTÄRI">Ryttäri 1997, s. 60.</ref>
