Ero sivun ”Walter Ulbricht” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
osittainen lähteistys
Rivi 38:
== Varhaiset vaiheet ==
 
Ulbricht syntyi [[Leipzig]]issa. Hänen molemmat vanhempansa toimivat [[Saksan sosiaalidemokraattinen puolue|Saksan sosiaalidemokraattisessa puolueessa]] (SPD). Hän kävi kansakoulun ja opiskeli puusepäksi.<ref name = huovinen>{{Kirjaviite | Tekijä = Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.) | Nimeke =Maailmanpolitiikan kasvot | Vuosi =1963 | Sivu =204 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Weilin & Göös }}</ref> Myöhemmin hän palveli [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] vuosina 1915-1918 [[Puola]]n-, [[Serbia]]n- ja [[länsirintama (ensimmäinen maailmansota)|länsirintama]]lla.
 
== Poliittinen toiminta ==
 
[[Tiedosto:DDR Stamp Walter Ulbricht.jpg|thumb|Ulbricht DDR:n postimerkissä.]]
Ulbricht liittyi SPD:hen vuonna 19181912,<ref muttaname jo= samanhuovinen/> mutta vuoden 1918 lopulla siirtyi perustamaan [[Saksan kommunistinen puolue|Saksan kommunistista puoluetta]] [[Leipzig]]issa. Ulbricht kävi [[Komintern|Kommunistisen internationaalin]] [[Lenin-koulu|Kansainvälisen Lenin-koulun]] [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] 1924-1925. Hän oli edustajana [[Saksi (osavaltio)|Saksi]]n [[maapäivät|maapäivillä]] 1928-1933. Vuonna 1932 Komintern käski Saksan kommunistien tehdä yhteistyötä [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|kansallissosialistien]] kanssa taistellakseen sosiaalidemokraatteja vastaan. Ulbrichtin väitetään tavanneen [[Joseph Goebbels]]in ja heidän väitetään suunnitelleen yhteisiä sosiaalidemokraattien vastaisia kampanjoita. Kansallissosialistien muodostettua hallituksen 1933 ja kiellettyä myös kommunistipuolueen Ulbricht siirtyi maanpakoon [[Ranska]]an, josta edelleen Neuvostoliittoon 1938.
 
Ollessaan maanpaossa Neuvostoliitossa Ulbricht ei saavuttanut neuvostojohdon kunnioitusta, vaan häntä piti mm. [[Lavrenti Berija]] "lurjuksena", joka eteni urallaan ilmiantamalla vastustajiaan. Häntä pidettiin [[byrokratia|byrokraatti]]sena johtajana, jolle kaikki, mikä tuli [[Josif Stalin|Josif Stalin]]ilta, oli ehdoton käsky.<ref name="Beevor">{{kirjaviite | Tekijä = Beevor, Anthony | Nimike = Berliini 1945 | Julkaisija = Werner Söderström Oy | Vuosi = 2002 | Tunniste = ISBN 951-0-27036-9}}</ref> Ulbricht säilytti kuitenkin henkensä [[Stalinin vainot|Stalinin vainoissa]] 1930-luvulla.
 
[[Itärintama (toinen maailmansota)|Toisen maailmansodan]] jälkeen 1945 Ulbricht palasi jäljelle jääneiden saksalaiskommunistien mukana Saksaan, [[Saksan ja Itävallan miehitysvyöhykkeet|Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeille]]. Vuonna 1946 heidän toimestaan pakkoyhdistettiin miehitysvyöhykkeiden (paitsi [[Itä-Berliini]]n) sosiaalidemokraattiset järjestöt kommunistisiin ja näin syntyi [[Saksan sosialistinen yhtenäisyyspuolue]], josta tuli [[Saksan demokraattinen tasavalta|Saksan demokraattista tasavaltaa]] (Itä-Saksa) yksinvaltaisesti hallinnut kommunistipuolue. Sen ja koko maan [[politiikka|poliittiseksi]] johtajaksi, [[pääsihteeri]]ksi tuli Ulbricht 1950 (nimikkeenä ensimmäinen sihteeri v:sta 1953). Itä-Saksan muodollisen [[valtionpäämies|valtionpäämiehen]], [[presidentti]] [[Wilhelm Pieck]]in kuoltua 1960 Ulbricht seurasi häntä, mutta valtioneuvoston puheenjohtajan asemassa.<ref name = huovinen/>
 
Ulbrichtin johdolla rakennettiin [[Berliinin muuri]] alkaen 13. elokuuta 1961 alkaen. Vielä 15.06.1961 kesäkuuta Ulbricht oli vakuuttanut Neues Deutschlandin sivuilla: "Niemand hat die Absicht, eine Mauer zu errichten" (kenelläkään ei ole aikomustakaan pystyttää muuria). Hän myös lähetti [[Saksan demokraattisen tasavallan kansanarmeija|Itä-Saksan armeija]]n joukkoja [[neuvostoarmeija]]n tapaan [[Tšekkoslovakia]]an kukistamaan [[Prahan kevät]] 1968.
 
Koska Ulbricht ei juurikaan halunnut tehdä poliittisia kompromisseja<ref name="Beevor"/>, hänet syrjäytettiin puoluejohtajan paikalta 1971 ja seuraajaksi tullut [[Erich Honecker]] olikin myötämielinen [[Länsi-Berliini]]n asemaan vaikuttaneeseen neljän vallan sopimukseen. Ulbricht kuitenkin toimi valtionpäänä kuolemaansa 1973 saakka.