Ero sivun ”Töölön tulli” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
mainitaan vielä tämä
viitemerkintöjen hiomista sekä lähteistetty kommentti sanojen ''katu'' ja ''tie'' käytöstä Helsingin nimistössä
Rivi 7:
Töölön tullin kohdalla [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimin­tiestä]] erkanee [[Munkkiniemi|Munkki­niemeä]] ja [[Turunväylä]]ä kohti kohti johtava [[Tukholmankatu]]. Muut aukiolta lähtevät tai sitä sivuavat kadut ovat Topeliuksen­katu, [[Laakson sairaala]]an johtava Lääkärin­katu sekä pieni Töölöntullinkatu. Aukiolla on taksiasema.
 
Aukiota reunustavista rakennuksista suurin on Tukholmankadun alkupäässä sijaitseva, vuonna 1962 valmistunut, [[Erkko Virkkunen|Erkko Virkkusen]] suunnittelema 11-kerroksinen tornimainen [[Auratalo]], joka alkujaan oli [[Aura (vakuutusyhtiö)|Keskinäisen vakuutus­yhtiö Auran]] pää­konttori.<ref name=Kortteli520>{{kirjaviite | Tekijä = Kaija Hackzell, Kirsti Toppari | Nimeke = Töölöntullin molemmin puolin, Helsingin vanhoja kortteleita, osa 5 | Sivu = 212–215 | Luku = PalkkatilastaEnsin uusioli kaupunginosalastenmaja | Julkaisija = Helsingin sanomat | Vuosi = 1997 | Tunniste = ISBN 951-97555-1-9}}</ref> Kun vakuutusyhtiö vuonna 1978 muutti [[Tapiola]]an, talo vuokrattiin [[Helsingin yliopisto]]lle.<ref name=Kortteli520 /> Nykyisin se on toimistokäytössä, ja sen alakerrassa on [[Nordea]]-pankin konttori ja [[Alko]]n myymälä. Vuonna 2016 talossa aioitaan avata uusi [[hotelli]].<ref>{{lehtiviite | Julkaisu = Metro | Otsikko = Töölön tulliin avataan 200 huoneen hotelli – Alko katoaa | Ajankohta = 11.4.2014 | www = http://www.metro.fi/uutiset/a1387802127090#}}</ref>
 
Aukion toisella laidalla, Mannerheimintien ja Topeliuksenkadun kulmassa on nimellä Tullinpuomi tunnettu, vuonna 1940 valmistunut [[Olli Pöyry]]n suunnittelema asuin­kerros­talo, jonka ala­kerrassa aikoinaan oli elokuva­teatteri Sininen Kuu sekä Tullin­puomi-niminen ravintola.<ref name=Kortteli605>{{kirjaviite | Tekijä = Kaija Hackzell, Kirsti Toppari | Nimeke = Töölöntullin molemmin puolin, Helsingin vanhoja kortteleita, osa 5 | Sivu = 220–223 | Luku = Korttelielämää sodan jälkeen | Julkaisija = Helsingin sanomat | Vuosi = 1997 | Tunniste = ISBN 951-97555-1-9}}</ref> Nykyisin entisessä elokuvasalissa toimii [[kuntosali]] Hot Gym.<ref name=Kortteli605 /><ref>{{verkkoviite | Osoite = http://fi.yelp.fi/biz/hot-gym-helsinki | Nimeke = Hot Gym - Meilahti | Viitattu = 25.10.2014}}</ref> Mannerheimintien, Tukholmankadun ja Topeliuksenkadun väliin jäävällä kolmiomaisella alueella on vuonna 1952 valmistunut [[Shell]]in huoltoasema. Aikaisemmin sen paikalla oli Svea-niminen huvila.<ref name=Kortteli605>{{kirjaviite | Tekijä = Kaija Hackzell, Kirsti Toppari | Nimeke = Töölöntullin molemmin puolin, Helsingin vanhoja kortteleita, osa 5 | Sivu = 216–219 | Luku = HäkäpöntöstäHäkäpöntöistä se alkoi | Julkaisija = Helsingin sanomat | Vuosi = 1997 | Tunniste = ISBN 951-97555-1-9}}</ref>
 
Aukio sai nimensä asemakaavaan vuonna 1939.<ref name=Kadunnimet52>{{kirjaviite | Nimeke = Helsingin kadunnimet | Sivu = 52 | Julkaisija = Helsingin kaupungin nimistötoimikunta | Vuosi = 1970}}</ref> Nimi johtuu hieman etelämpänä, silloisen Läntisen viertotien (nyk. Mannerheimintien) varrella 1900-luvun alkuvuosina sijainneeseen Helsingin läntiseen tulliin eli Espoon tulliin, joka tunnettiin myös ''Viiden pennin tullina''.<ref name=Kortteli519>{{kirjaviite | Tekijä = Kaija Hackzell, Kirsti Toppari | Nimeke = Töölöntullin molemmin puolin, Helsingin vanhoja kortteleita, osa 5 | Sivu = 208 | Luku = Palkkatilasta uusi kaupunginosa | Julkaisija = Helsingin sanomat | Vuosi = 1997 | Tunniste = ISBN 951-97555-1-9}}</ref> Ennen kuin Meilahti vuonna 1906 liitettiin Helsinkiin, paikalla kulki kaupungin ja [[Helsingin maalaiskunta|Helsingin maalais­kunnan]] välinen raja.<ref name=Kadunnimet52 /><ref>{{kirjaviite | Tekijä = Eino E. Suolahti | Nimeke = Helsingin neljä vuosisataa, 2. painos | Luku = Karttaliite sivujen 288 ja 289 välissä, Kaupungin alueen kasvu Vantaan Helsingistä nykypäivään | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1972 | Tunniste = ISBN 951-1-03606-8}}</ref><ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kaija Hackzell, Kirsti Toppari | Nimeke name=Kortteli519 />
Töölöntullin molemmin puolin, Helsingin vanhoja kortteleita, osa 5 | Julkaisija = Helsingin sanomat | Vuosi = 1997 | Tunniste = ISBN 951-97555-1-9}}</ref>
 
Tullinpuomin kivipylväät on jätetty historiallisiksi muistomerkeiksi molemmin puolin ajorataa, ja niihin on kiinnitetty kaupunkitullin historiasta kertovat muistolaatat.
 
Töölön tulli on rajakohtana myös katujen nimeämisessä. Sen eteläpuolella [[Helsingin kantakaupunki|Helsingin kanta­kaupungissa]] katujen nimet, muutamaa valtaväylää sekä [[Eira]]n ja [[Kaivopuisto]]n katuja lukuun ottamatta, päättyvät yleensä sanaan ''katu'', pohjoispuolella sen sijaan sanaan ''tie''. Jälkiosaa ''katu'' Helsingissä käytettiin ainakin aikaisemmin eräin poikkeuksin vain kanta­kaupungissa, kun taas jälkiosaa ''tie'' on yleisesti käytetty pienilläkin asuntokaduilla väljemmin rakennetuissa kaupungin­osissa, varsinkin [[Helsingin suuri alueliitos|liitos­alueilla]] mutta myös kanta­kaupungin eräillä ­reuna-alueilla.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Helsingin kadunnimet | Sivu = 76 | Luku = Kadunnimen jälkiosa | Julkaisija = Helsingin kaupungin nimistötoimikunta | Vuosi = 1970}}</ref>
Muutamaa Kaivopuiston ja Eiran kadunnimeä sekä paria valtaväylää lukuun ottamatta, Töölön tulli on rajapiste katujen nimeämisessä. Siitä etelään kadut on nimetty "kaduiksi", kun muualla Helsingissä vastaavat kadut ovat "teitä". Nimeäminen perustuu vanhaan maaseudun rajaan.
 
{{coor title dms|60|11|29|N|24|54|42|E|type:landmark_region:FI-ES}}