Ero sivun ”Ryhmä (sotilasyksikkö)” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p päivitetty kuollut linkki |
MKr (keskustelu | muokkaukset) p Terminologiaa + partio ryhmän rinnalle pienimpänä taktisena yksikkönä. |
||
Rivi 6:
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana jalkaväki siirtyi [[ketjutaktiikka|ketjutaktiikasta]] ryhmätaktiikkaan.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Lappalainen, Jussi T. | Vuosi=1988 | Nimeke=Aseet ja taistelut | Selite=Sotataidon kolme vuosituhatta |Sivu =145-160 Julkaisupaikka=Helsinki| Julkaisija= Otava | Tunniste=ISBN 951-1-10479-9}}</ref>
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana [[jalkaväki]]ryhmään kuului jopa 10–12 sotilasta. Ryhmän pääaseena oli [[pikakivääri]] ([[Browning Automatic Rifle|BAR]], [[Bren]]) tai kevyt konekivääri ([[MG-34]], [[Browning M1919A6]]). Muu miehistö oli aseistettu pulttilukkoisin [[kivääri|kiväärein]], ja toimi lähinnä tukena ja ammustenkantajina
Ryhmällä saattoi olla myös konekivääri, mutta se oli tällöin yleensä ryhmälle konekiväärikomppaniasta alistettu. Tämän [[konekivääriryhmä]]n miehistö oli Suomessa 6 miestä (ampuja, syöttäjä + 4 ammusmiestä).
Rivi 35:
==Perustietoja==
Ryhmä tai partio on pienin taktinen yksikkö myös aselajeissa, joissa ryhmä toimii tykin tai taisteluajoneuvon käyttäjinä, rakentaa viestiyhteyksiä tai johtaa tulenkäyttöä. Ryhmä voi myös toimia erikoisryhmänä, kuten [[lääkintäryhmä]]nä. Ryhmän puolustusasemaa kutsutaan ''pesäkkeeksi''. [[Pesäke]] muodostuu yksittäisten taistelijaparien ''tuliasemista'' ja on osa joukkueensa ''[[Tukikohta (taistelutekniikka)|tukikohta]]a''. Ryhmää johtaa ''ryhmänjohtaja''. Ryhmän lyhenne Suomen puolustusvoimissa on iso R-kirjain ja ryhmänjohtajan puolestaan RJ, sotilasslangilla ryhmyri.
==Lähteet==
|