Ero sivun ”Kaarlo Bergbom” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: es:Kaarlo Bergbom |
lisätietoa |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Kaarlo Bergbom.jpg|thumb|Kaarlo Bergbom]]
'''Kaarlo Juhana (Karl Johan) Bergbom''' (s. [[2. lokakuuta]] [[1843]] – k. [[17. tammikuuta]] [[1906]]) oli [[Suomi|suomalainen]] teatterinjohtaja, [[suomen kieli|suomenkielisen]] [[teatteri]]n perustaja ja näytelmäkirjailija. Hän perusti Suomalaisen
Bergbom oli kotoisin [[Viipuri]]sta. Hänen isänsä, [[Johan Erik Bergbom]] oli lakitieteen tohtori ja senaattori. Nuori Bergbom opiskeli pianonsoittoa ja vieraili usein oopperaesityksissä ja konserteissa. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 19-vuotiaana [[1863]] ja väitteli filosofian tohtoriksi [[1868]] aiheenaan ''Om det historiska dramat i Tyskland''. Bergbom, J.W. Calamnius, [[Jaakko Forsman]], ja Frithiof Perander perustivat [[1865]] [[Kirjallinen Kuukausilehti]] -julkaisun, jossa Bergbom julkaisi kirjallisuuskritiikkejä sekä novellit ''Julian'' (1867), ''Aarnihauta'' (1868), and ''Sydämiä ihmistelmeessä'' (1869).
Bergbom oli kotoisin [[Viipuri]]sta. Hän väitteli filosofian tohtoriksi [[1868]]. Vuosina [[1869]]–[[1870|70]] hän järjesti suomenkielisiä näytäntöjä ja perusti lopulta kansallisteatterin vuonna [[1872]]. Bergbom toimi teatterin johtajana vuoteen [[1905]] saakka ja uhrasi sinä aikana kaikki voimansa teatterin hyväksi. Ohjelmiston valitseminen ja [[Ohjaaja (teatteri)|ohjaaminen]] olivat silloin kokonaan Bergbomin harteilla. Hän hankki ohjelmistoon tunnettua ulkomaista draamakirjallisuutta sekä toi näyttämölle sen ajan vähäisen suomenkielisen tuotannon. Bergbomilla oli apunaan sisarensa [[Emilie Bergbom]] ([[1834]]–[[1905]]), jonka huolena oli teatterin raha-asioiden hoitaminen ja puvuston hankkiminen.▼
Helsingissä perustettiin 1868 [[Suomalainen Seura]] kehittämään suomenkielistä kulttuuria. Seura jakaantui draamalliseen, kirjalliseen ja soitannolliseen osastoon, ja Bergbomista tuli draamallisen osaston toinen johtaja. Vuosina [[1869]]–[[1870|70]] hän järjesti suomenkielisiä teatteri- ja oopperanäytäntöjä. Bergbom teki [[1871]] opintomatkoja Saksaan ja Pietariin. Eräältä matkalta lähettämässään kirjeessä hän kertoo nähneensä 40 oopperaa ja yhtä paljon puhenäytelmiä.
Bergbom kirjoitti itse näytelmiä, muun muassa näytelmät ''Pombal och jesuiterna'' ([[1863]]) ja ''Paola Moroni'' sekä suomeksi novelleja. Neuvoillaan hän auttoi muun muassa [[Minna Canth]]ia, [[Gustaf von Numers]]ia ja [[Elvira Willman]]ia.▼
▲
Bergbom suunnitteli alusta asti Suomalaiseen teatteriin myös lauluosastoa. Ensimmäiseksi oopperaksi hän valitsi [[Gaetano Donizetti]]n [[Lucia di Lammermoor]]in. Syksyllä [[1873]] julkistettiin tieto ensimmäisistä kiinnityksistä, ja lauluosaston nimestä: Suomalainen ooppera. Bergbom ohjasi oopperaesityksiä ja johti taitavana pianistina harjoituksia. Suomalainen ooppera joutui lopettamaan toimintansa rahavaikeuksien takia [[1879]].
▲Bergbom kirjoitti itse suomen- ja ruotsinkielisiä näytelmiä ja novelleja, muun muassa näytelmät ''Pombal och jesuiterna'' ([[1863]]) ja ''Paola Moroni''
== Lähteitä ==
* ''[http://runeberg.org/pieni/1/0206.html Pieni tietosanakirja]''
* Aspelin-Haapkylä, Eliel (1906–1910): ''Suomalaisen teatterin historia 1–4'',
* {{Kirjaviite | Tekijä=Lampila, Hannu-Ilari| Nimeke=Suomalainen ooppera | Julkaisija=Helsinki: WSOY | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-0-21185-0 }}
* {{Verkkoviite |Tekijä=Liukkonen, Petri |Nimeke=Kaarlo Bergbom |Ajankohta=2002 |Osoite=http://www.kirjasto.sci.fi/bergbom.htm |Julkaisija=Books and Writers }}
{{Tynkä/Kirjailija}}
| |||