Ero sivun ”R-9 Desna” versioiden välillä

'''R-9 Desna''' eli '''SS-8 Sasin''' oli [[neuvostoliitto]]lainen 1. tai 2. sukupolven [[ICBM|mannertenvälinen ohjus]], joka vanhentui teknisesti [[1960-luku|1960-luvulla]]. Näitä ohjuksia oli Neuvostoliiton asevoimien käytössä [[1964]]–[[1976]].

Ohjuksen detaljisuunnittelu alkoi huhtikuussa [[1958]] ja ohjus hyväksyttiin valmistusohjelmaan vuoden [[1959]] lopulla. Ohjuksen esisuunnitelua johti [[Sergei Koroljov]], mutta lopullinen suunnittelu on tuntemattomampien insinöörien käsialaa. Koroljoville tyypillisesti [[ajoaine]]ena oli [[Happi|nestehappi]] ja [[Alkoholit|alkoholi]], joista nestehappi ei operatiiviselle asejärjestelmälle ole kovin hyvä ratkaisu. Raketin laukaisumassa oli alle puolet [[R-7]]-ohjuksesta, joka oli merkittävä kehitysaskel. Ohjus käytti maaliin ohjautumisen loppuvaiheessa radan korjaamiseen vastaanotettuja radiokomentoja, jonka vuoksi se olisi ollut altis häirinnälle kuten Yhdysvaltain keskimatkanohjus [[Corporal (ohjus)|Corporal]]. Tästäkin syystä ohjus edustaa nykyajan mittapuun mukaan alkeellista tekniikkaa. Tästä ohjuksesta kehitettiin kolme eri versioita.

Se muistuttaa [[SS-7 Saddler]]-ohjusta. Ohjuksen kantama oli 12 000–13 000 km ja tarkkuus venäläisten mukaan 3 000–3 500 metriä, läntisten tietojen mukaan 1 800–2 000 metriä. Ohjuksessa oli joko 1,65Mt tai suurempi 2,3Mt [[ydinkärki]].