Ero sivun ”Aurinkokunnan tulevaisuus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 20:
Kolmas tilanne on erikoistapaus, jossa kuu ja planeetta ovat jo valmiiksi vuorovesilukittuneita toistensa suhteen. Tällöin planeetan pinnan vuorovesipullistuma on täsmälleen planeetan ja kuun välisellä linjalla eikä energiaa siirry kumpaankaan suuntaan. Satelliitin kiertoaika ja etäisyys pysyvät samoina, esimerkkinä Pluto ja Kharon.<ref name="pluto">{{Verkkoviite | osoite = http://arxiv.org/abs/astro-ph/0702179 | nimeke = Orbits and photometry of Pluto's satellites: Charon, S/2005 P1 and S/2005 P2 | tekijä = Marc Buie, William Grundy, Eliot Young, Leslie Young, Alan Stern | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = Astronomical Journal 2005/12/19 | ajankohta = 20.12.2005 | julkaisupaikka = | julkaisija = | viitattu = 20.10.2014 | kieli = {{en}} }}</ref> Plutoa ei kuitenkaan enää pidetä planeettana ja toisillakin [[transneptuninen kohde|transneptunisilla kohteilla]] ja joillain [[asteroidi|asteroideilla]] on omaan kokoonsa verrattavia kuita.
== Auringon
Aurinko tulee ajan mittaan hitaasti kirkkaammaksi ja kuumemmaksi, jolloin Maan pintalämpötila nousee. Miljardin vuoden kuluttua auringon kirkkaus on kasvanut 10 prosenttia nykyisestä.<ref name="oursun" /> Tällöin Maan pintalämpötila saavuttaa rajan, jossa [[karkaava kasvihuoneilmiö]] käynnistyy, jolloin Maa muuttuu elinkelvottomaksi koska se siirtyy pois [[Elinkelpoinen vyöhyke|elinkelpoiselta vyöhykkeeltä]]. Maan meret höyrystyvät ja vesihöyry hajoaa [[Vety|vedyksi]] ja [[Happi|hapeksi]]. Vetyatomit karkaavat avaruuteen happiatomien jäädessä ilmakehään.<ref name="earth">{{Verkkoviite | osoite = http://arxiv.org/abs/astro-ph/0702179 | nimeke = Distant future of the Sun and Earth revisited | tekijä = K.P. Schröder, Robert Connon Smith | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = Monthly Notices of the Royal Astronomical Society 386 | ajankohta = 25.1.2008 | julkaisupaikka = | julkaisija = | viitattu = 22.10.2014 | kieli = {{en}} }}</ref> Ilmanpaine ja pintalämpötila kohoavat samoihin lukemiin kuin Venuksella.
=== Punainen jättiläinen ===▼
== Linnunradan ja Andromedan sulautuminen ==▼
Maailmankaikkeuden laajenemisen seurauksena [[galaksi]]t ja galaksijoukot liikkuvat enimmäkseen erilleen toisistaan. Riittävän lähellä toisiaan olevien galaksien kohdalla painovoima kuitenkin voittaa yleisen laajenemisen ja saa galaksit liikkumaan toisiaan kohti. Linnunrataa lähinnä oleva toinen suuri galaksi M31, eli [[Andromedan galaksi]], liikkuu meitä kohti noin 120 kilometrin sekuntinopeudella.<ref name="universetoday">{{Verkkoviite | osoite = http://www.universetoday.com/1604/when-our-galaxy-smashes-into-andromeda-what-happens-to-the-sun/| nimeke = When Our Galaxy Smashes Into Andromeda, What Happens to the Sun? | tekijä = Fraser Cain | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = Universe Today | ajankohta = 10.5.2007 | julkaisupaikka = | julkaisija = | viitattu = 20.10.2014 | kieli = {{en}} }}</ref> Galaksit törmäävät toisiinsa kolmen vuosimiljardin kuluttua. ▼
Koska tähdet sijaitsevat keskimäärin useiden valovuosien päässä toisistaan, todennäköisyys, että [[Tähtien törmäykset|yksittäiset tähdet törmäävät toisiinsa]], on kuitenkin hyvin pieni. Galaksien törmäys, joka tulee tapahtumaan kymmenesosalla [[Valon nopeus|valon nopeudesta]], tulee heittämään osan tähdistä galaksienväliseen avaruuteen, ja on mahdollista, että Aurinkomme tulee olemaan yksi ulos sysätyistä tähdistä. Lopputuloksena sulautumisesta on [[elliptinen galaksi]], jolla ei ole [[Spiraaligalaksi|spiraalihaaroja]].▼
▲== Punainen jättiläinen ==
Kun vety loppuu Auringon sisäosista, tähden ytimestä ulospäin kohdistuva säteilypaine ei enää pysty vastustamaan ulompien kerrosten painoa, mikä saa aikaan luhistumisen. Tämä kasvattaa ytimen lämpötilaa niin korkeaksi, että [[Heliumleimahdus|heliumin fuusio]] käynnistyy. Aurinko laajenee [[Punainen jättiläinen|punaiseksi jättiläiseksi]], jolloin sen [[luminositeetti]] ja läpimitta kasvavat huomattavasti nykyisestä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Zeilik, Michael A.; Gregory, Stephen A. | Nimeke = Introductory Astronomy & Astrophysics (4th ed.)
| Vuosi = 1998 | Luku = | Sivu = 320–321 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Saunders College Publishing | Tunniste = ISBN 0-03-006228-4 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 20.10.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="oursun">{{Verkkoviite | osoite = http://adsabs.harvard.edu/doi/10.1086/173407 | nimeke = Our Sun. III. Present and Future. | tekijä = Sackmann, I.-Juliana; Boothroyd, Arnold I.; Kraemer, Kathleen E. | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = Astrophysical Journal v.418, s.457-468 | ajankohta = 1993 | julkaisupaikka = | julkaisija = | viitattu = 22.10.2014 | kieli = {{en}} }}</ref>
Koska Aurinko muuttaa ainettaan säteilyksi, sen massa pienenee ajan myötä, jolloin kaikki planeetat siirtyvät pikkuhiljaa siitä kauemmaksi. Tutkijoiden kesken on epäselvyyttä siitä, kuinka suureksi Aurinko laajenee. Sisemmät planeetat Merkurius ja ehkä myös Venus jäävät laajenevan Auringon sisään ja höyrystyvät. Joidenkin arvioiden mukaan myös Maa joutuu nielaistuksi, kun taas vaihtoehtoisen näkemyksen mukaan se välttyy tältä massan menetyksen takia.<ref name="earth" />
Kun Aurinko on käyttänyt loputkin energiavarastonsa, sen ydinreaktiot lakkaavat. Aurinko puhaltaa ulommat kerroksensa avaruuteen planetaariseksi sumuksi, ja tähden ydin jää jäljelle [[Valkoinen kääpiö|valkoisena kääpiönä]], joka säteilee jäännöslämpöään avaruuteen miljardien vuosien ajan, jäähtyen lopulta mustaksi kääpiöksi.
▲== Linnunradan ja Andromedan sulautuminen ==
▲Maailmankaikkeuden laajenemisen seurauksena [[galaksi]]t ja galaksijoukot liikkuvat enimmäkseen erilleen toisistaan. Riittävän lähellä toisiaan olevien galaksien kohdalla painovoima kuitenkin voittaa yleisen laajenemisen ja saa galaksit liikkumaan toisiaan kohti. Linnunrataa lähinnä oleva toinen suuri galaksi M31, eli [[Andromedan galaksi]], liikkuu meitä kohti noin 120 kilometrin sekuntinopeudella.<ref name="universetoday">{{Verkkoviite | osoite = http://www.universetoday.com/1604/when-our-galaxy-smashes-into-andromeda-what-happens-to-the-sun/| nimeke = When Our Galaxy Smashes Into Andromeda, What Happens to the Sun? | tekijä = Fraser Cain | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = Universe Today | ajankohta = 10.5.2007 | julkaisupaikka = | julkaisija = | viitattu = 20.10.2014 | kieli = {{en}} }}</ref> Galaksit törmäävät toisiinsa kolmen vuosimiljardin kuluttua.
▲Koska tähdet sijaitsevat keskimäärin useiden valovuosien päässä toisistaan, todennäköisyys, että [[Tähtien törmäykset|yksittäiset tähdet törmäävät toisiinsa]], on kuitenkin hyvin pieni. Galaksien törmäys, joka tulee tapahtumaan kymmenesosalla [[Valon nopeus|valon nopeudesta]], tulee heittämään osan tähdistä galaksienväliseen avaruuteen, ja on mahdollista, että Aurinkomme tulee olemaan yksi ulos sysätyistä tähdistä. Lopputuloksena sulautumisesta on [[elliptinen galaksi]], jolla ei ole [[Spiraaligalaksi|spiraalihaaroja]].
== Aurinkokunnan aikaskaala ==
Rivi 89:
|- bgcolor=#A7FC00
| 4.6{{e|9}} vuotta
| '''Nykyhetki'''. Aurinko pysyttelee pääsarjan tähtenä, hitaasti kuumentuen ja kirkastuen noin 10% yhden vuosimiljardin aikana.<ref name="oursun" />
|-
|-bgcolor=#FFFF00
| 6{{e|9}} vuotta
| Auringon [[elokehä]] siirtyy Maan radan ulkopuolelle, mahdollisesti Marsin kohdalle. Maasta tulee liian kuuma elämälle.<ref name="earth" />
|-
|-bgcolor=#FFFF00
| |||