Ero sivun ”Pyhiinvaellus” versioiden välillä

'''Pyhiinvaellus''' on [[hengellisyys|hengellinen]] tai [[uskonto|uskonnollinen]] matka johonkin [[pyhä]]än paikkaan uskonnosta riippuen. Lähes kaikilla suurilla [[uskonto|uskonnoilla]] on yksi tai useampia pyhiinvaelluskohteita. [[Kristinusko]]ssa tärkeimpiä pyhiinvaelluskohteita ovat [[Rooma]] ja [[Jerusalem]], [[islam]]issa puolestaan [[Mekka]].

 

[[Kuva:Pilgrims.jpg|thumb|250px|Eurooppalaisia pyhiinvaeltajia matkalla [[Santiago de Compostela]]an vuonna 2005]]

Pyhiinvaellukset suuntautuivat aluksi paikkoihin, jotka olivat yhteydessä [[Jeesus|Jeesuksen]] elämään, syntymään ja ristiinnaulitsemiseen. Sellaisia olivat esimerkiksi [[Beetlehem]], [[Nasaret]] sekä erityisesti Jerusalemin [[Pyhän haudan kirkko]]. Varhaisimmat kirjalliset kuvaukset pyhiinvaelluksista [[Lähi-itä]]än ovat peräisin 300-luvulta. Tuolloin eräät kirkkoisät, kuten [[Hieronymus|Pyhä Hieronymus]] rohkaisivat kristittyjä pyhiinvaelluksiin. Jo aikaisemmin, 100-luvulta alkaen kristityt vierailivat [[marttyyri]]en haudoilla.

Myöhempinä aikoina on varsinkin [[katolinen kirkko|katolisten]] piirissä syntynyt uusiakin pyhiinvaelluspaikkoja, joista huomattavimpiin kuuluu [[Lourdes]] Etelä-Ranskassa.

 

[[Katolinen kirkko Suomessa]] on järjestänyt vuodesta 1950 pyhiinvaelluksia [[Köyliönjärvi|Köyliönjärven]] [[Kirkkokari]]lle, jossa legendan mukaan [[Pyhä Henrik]] sai surmansa. Pyhiinvaellus on jokavuotinen tapahtuma ja se järjestetään kesäkuun toisena sunnuntaina jolloin juhlitaan pyhäinjäännösten Turkuun siirtämistä (translaatio) 18.6. ("kesä-Heikki"). Vuonna 1980 aloitti ryhmä nuoria katolilaisia Pyhän Henrikin pyhiinvaelluksen Yläneeltä Köyliöön (Kirkkokarille). Tämäkin pyhiinvaellus on jokavuotinen ja järjestettiin vuonna [[2009]] jo 30. kerran.

 

''Laurin vaellus'' kulkee joko [[Hollola]]n tai [[Lammi]]n keskiaikaisilta kirkoilta [[Hämeenkoski|Hämeenkoskelle]].

 

[[Kuva:Kaaba mirror edit jj.jpg|thumb|200px|Pyhiinvaeltajat kiertämässä [[Kaaba]]a.]]

[[Islam]]issa pyhiinvaelluksen eli [[hadž]]in merkitys on suuri, koska profeetta [[Muhammad]] on sanonut, että muslimin velvollisuus on käydä ainakin kerran elämänsä aikana [[Mekka|Mekassa]]. Tähän liittyy usein vierailu Muhammedin haudalla [[Medina]]ssa. [[Šiialaisuus|Šiialaisten]] ja Sunnalaisten keskuudessa tunnetaan lisäksi pyhiinvaellus [[imaami]]n kotipaikkakunnalle.

 

 

[[Hindulaisuus|Hindulaisuudessa]] vaelletaan puhdistautumaan [[Ganges|Ganges-virtaan]] ja [[Varanasi]]in juhlimaan jokavuotista [[Kumbh Mela]] -juhlaa. Maha Kumbh Melaa juhlitaan myös Varanasissa, mutta muutaman vuoden välein. Monen hurskaan hindun suurin toive on saada kuolla Varanasissa. Siksi siellä onkin paljon sairaita ja kuolemaa odottavia hinduja.

 

[[Kuva:Pilgrimage to Lhasa.jpg|left|thumb|200px|Tiibetiläiset pyhiinvaeltajat pysähtyvät usein matkan aikana mietiskelemään.]]

[[Buddhalaisuus|Buddhalaisille]] tärkeitä pyhiinvaelluspaikkoja ovat paikat joissa [[Buddha]] on käynyt ja jotka on mainittu pyhissä kirjoituksissa. Moniin luostareihin tehdään myös pyhiinvaellusmatkoja. Pyhiinvaelluksen tarkoituksena on saavuttaa [[valaistuminen]]. Neljä tärkeintä pyhiinvaelluskohdetta ovat Buddhan syntymäpaikka [[Lumbini]], valaistumispaikka [[Bodhgaya]], ensimmäisen opetuksen pitopaikka [[Sarnath]] ja kuolinpaikka [[Kusinagar]].

 

 

[[Juutalaisuus|Juutalaisilla]] on pyhiinvaellusaika kolmen tärkeimmän juhlan, [[Pesah|pääsiäisen]], [[Sukkot|lehtimajajuhlan]] ja [[Šavuot|sadonkorjuujuhlan]] aikana. Tuolloin juutalaisen tulisi käydä [[Jerusalem]]issa ja osallistua siellä juhlan viettoon.

 

==Lähteet==

{{viitteet}}