Ero sivun ”Urho Hietanen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 13:
Savolaisen [[Rahikainen (Tuntematon sotilas)|Rahikaisen]] kanssa Hietanen on romaanin alusta saakka huonoissa väleissä, koska heidän suhtautumisensa lähimmäisiin ovat täysin päinvastaiset. Hietanen ei etsi koko ajan omaansa. Sotavangin ampumisesta hän kiivastuu kaikkein eniten, koska hän näkee pelokkaassa vangissa ihmisen, samanlaisen kuin hän itse. Vaikka Hietanen tuhoaa raskaan neuvostoliittolaisen panssarivaunun miinalla, häntä ei missään vaiheessa kuvata tappamassa. Suhteessaan naisiin Hietanen on Rahikaisen täydellinen vastakohta sikäli, että hän ei lähde mukaan rivoihin juttuihin. Hietasen [[Petroskoi]]ssa tapaama itäkarjalainen opettaja Vera, joka on palavasieluinen kommunisti, saa hänet punastelemaan ja tuntemaan itsensä kömpelöksi ja alempiarvoiseksi.<ref> Malmberg 2007, s. 177.</ref>
Hietasen sankariteoksi kuvatun [[Klim Vorošilov]] -panssarivaunun tuhoamisen miinalla teki todellisuudessa eräs [[Jalkaväkirykmentti 8 (jatkosota)|Jalkaväkirykmentti 8]]:n pioneerikersantti [[Prääsä]]n ja [[Pyhäjärvi (Karjalan tasavalta)|Pyhäjärven]] välillä [[Neuvosto-Karjala]]ssa 10. syyskuuta 1941.<ref> Pasi Jaakkonen: ''Tuntemattomien taival''. Tuntematon: Ilta-Sanomien erikoislehti 29. marraskuuta 2012, s. 34. Helsinki: Sanoma News.</ref> Väinö Linna kertoi itse myöhemmin saaneensa eräiltä kriitikoilta arvostelua ''Tuntemattoman sotilaan'' henkilöhahmojen uroteoista, mutta ''"minkä minä sille voin, kun minä omin silmin näin tämänkin tapauksen. Tämäntapaisen sankariteon luo usein itse tilanne enemmän kuin mies, mutta tarvitaan siinä luonnettakin ja neuvokkuutta."'' Hietasen tavoin myös panssarivaunun tuhonnut pioneerikersantti sai teostaan [[vapaudenristi]]n. <ref> Jaakko Syrjä: ''Muistissa Väinö Linna 1'', s. 83–84. Porvoo-Helsinki: WSOY, 2004.</ref>
Hietasella on huono lauluääni, mikä käy romaanissa selväksi useaan kertaan.<ref> Malmberg 2007, s. 174.</ref> Romaanin hahmoista Hietanen on melkeinpä ainoa, joka kehittyy ja muuttuu: puhelias ja lapsellinen nuorukainen on keväällä 1944 muuttunut hiljaiseksi ja usein jonnekin kaukaisuuteen tuijottavaksi. "Mekotuksen" tilalle ei kuitenkaan ole tullut masennus, vaan vakavuus ja vastuuntunto. Joukkueenjohtajaksi kohonneen Hietasen erityisen huolenpidon kohteena ovat nuoret ja kokemattomat alokkaat.<ref> Malmberg 2007, s. 177.</ref> Hietasen haavoittumisessa ja kuolemassa romaanin kertoja näyttää koko sodan julmuuden. Kertoja on tarkoin harkinnut, kenet hän on valinnut kauheimman kohtalon uhriksi.<ref> Malmberg 2007, s. 179.</ref>
== Hietanen dramatisoinneissa ==
| |||