Ero sivun ”Salernon maihinnousu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
taustaa enwikistä
Coen (keskustelu | muokkaukset)
w
Rivi 22:
| muut_taistelut =
}}
'''Salernon maihinnousu''' eli '''Operaatio Avalanche''' oli [[liittoutuneet|liittoutuneiden]] kenraali Harold Alexanderin johtaman 15. armeijaryhmän [[maihinnoususotatoimi|maihinnousu]] [[Italian kuningaskunta (1861–1946)|Italiaan]] 3. syyskuuta 1943 [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]]. Armeijaryhmään kuuluivat kenraaliluutnantti Mark Clarkin johtama Yhdysvaltain 5. armeija ja kenraali [[Bernard MontgomerynMontgomery]]n johtama [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittiläinen]] 8. armeija. Operaatiota edelsi [[operaatio Husky|Sisilian maihinnousu]] ja sitä seurannut saaren valtaus. Pääosa joukoista nousi maihin Salernossa operaatio Avalanchessa ja sitä tukivat kaksi pienempää maihinnousua Calabriaan (operaatio Baytown) ja Tarantoon (operaatio Slapstick).
 
== Liittoutuneiden suunnitelma ==
[[Pohjois-Afrikan rintama (toinen maailmansota)|Pohjois-Afrikan sotatoimien]] päätyttyä [[akselivallat|akselivaltain]] joukkojen antautumiseen liittoutuneiden sodanjohdolla oli erimielisyyttä siitä, missä sotatoimia jatkettaisiin. [[Winston Churchill]] halusi irrottaa Italian sodasta, mitä hän kutsui kevyeksi iskuksi akselivaltain vyön alle. Sodan kansansuosio Italiassa oli romahtanut ja Churchill uskoi maihinnousun seurauksena Italian luopuvan sodasta ja siten [[Välimeri|Välimeren]] alueen rauhoittuvan ja siten mahdollistavan liittoutuneille vapaan kulkemisen. Tämä vapauttaisi laivaston kalustoa [[Välimeren, Lähi-Idänidän ja KaukoAfrikan sotatoimialue toisessa maailmansodassa#Lähi-itä|Lähi-Idänidän]] ja [[Tyynenmeren sota toisessa maailmansodassa|Tyynenmeren sotatoimiin]] sekä mahdollistaisi toimitusten lisäämisen Neuvostoliittoon[[Neuvostoliitto]]on. Lisäksi hyökkäys Italiaan sitoisi [[natsi-Saksa|saksalaisten]] joukkoja pitäen ne poissa [[itärintama (toinen maailmansota)|itärintamalta]], mikä osaltaan loisi kuvan Stalinin[[Josif Stalin]]in vaatimasta toisesta rintamasta.
 
Kenraali [[George Marshall]] sekä pääosa [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] ylintä johtoa halusi välttää operaatiota, joka voisi viivästyttää [[maihinnoususotatoimi|maihinnousua]] Eurooppaan[[Eurooppa]]an. Maihinnoususta oli keskusteltu ja sen suunnittelu oli aloitettu vuonna 1942 ja se toteutui [[Normandian maihinnousu|maihinnousuna Normandiaan]] (operaatio Overlord) kesällä 1944. Kun selvisi, ettei suurimittaista maihinnousua kyettäisi toteuttamaan vuonna 1943 sovittiin maihinnoususta Sisiliaan ilman sitoutumista jatko-operaatioihin. [[Franklin D. Roosevelt]] ja Churchill kuitenkin pitivät tarpeellisena sotatoimien jatkamista suunnitelmien välillä, jotta voitiin sitoa akselivaltain joukot taisteluun. Linjanvetoa jatkettiin Trident-kokouksessa [[Washington (DC)|Washingtonissa]] toukokuussa, mutta vasta heinäkuun lopulla Sisilian maihinnousun osoittaudutta menestykseksi saatiin päätös Mussolinin[[Benito Mussolini]]n kukistamisesta.
 
Sisilian maihinnousu heinäkuussa 1943 onnistui, vaikka runsaasti akselivaltain joukkoja pääsikin vetäytymään mantereelle. Heinäkuun lopulla Mussolini syöstiin vallasta ja uusi hallitus aloitti rauhan neuvottelut liittoutuneiden kanssa. Pikaisen maihinnousun uskottiin nopeuttavan ja helpottavan Italian irtautumista sodasta ja lopulta tuottavan nopean voiton saksalaisista, jotka jäisivät saarroksiin vihamieliseen maahan. Italian ja Saksan joukkojen vastarinta kuitenkin yllätti liittoutuneet ja sotatoimet alueella jatkuivat [[Berliinin taistelu|Berliinin antauduttua]]. Lisäksi liittoutuneet joutuivat huoltamaan valtaamillaan alueilla olleen siviiliväestön.
== Maihinnousu ==