Ero sivun ”Pjotr Rumjantsev” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 17 Wikidatan sivulle d:q311240 siirrettyä kielilinkkiä
→‎Sota osmaneja vastaan: f: Kagulin taistelu (Kagul venäjäksi, nykyisin kaupungin nimi= Cahul)
Rivi 12:
Rumjantsev toimi Ukrainan korkeimpana kuvernöörinä koko Katariinan valtakauden ajan. Toisin kuin isänsä Pjotr Rumjantsev otti tehtäväkseen lakkauttaa [[hetmani]]en autonomian ja liittää vasta valloitetut alueet Venäjään. Häntä on syytetty maaorjuuden levittämisestä uuteen Venäjään, mutta tästä politiikasta päättäminen oli hänen valtansa ulottumattomissa.
 
[[Venäjän–Turkin sota (1768–1774)|Venäjän–Turkin sodassa 1768–1774]] Rumjantsev johti armeijaa, jonka tarkoitus oli vallata Azov takaisin [[Osmanien valtakunta|osmaneilta]]. Hän päihitti vastustajansa [[Largan taistelu|Largan]] ja [[KagulanCahulin taistelu|KagulanKagulin (Cahulin) taisteluissa]] (heinäkuu 1770),<ref name="Savukeidas-MD">{{Kirjaviite | Tekijä = Pitkänen S. ja V.-J. Sutinen| Nimeke = Moldova | Vuosi = 2010| Luku = | Sivu = Cahulista s. 339–342| Selite = | Julkaisupaikka = Turku| Julkaisija = Savukeidas Kustannus| Tunniste = ISBN 978-952-5500-76-9| www = http://www.savukeidas.com/tuote/silja-pitkanen-ville-juhani-sutinen-savukeitaan-matkaoppaat-moldova/ | www-teksti = Kirjan kuvaus kustantajan sivulla | Tiedostomuoto = | Viitattu = 21.10.2014| Kieli = }}</ref> ylitti [[Tonava]]n ja eteni Romaniaan[[Romania]]an. Voittojensa takia hänet ylennettiin sotamarsalkaksi ja hänelle myönnettiin arvonimi Zadunaiski ("transtonavalainen"). Kun hänen joukkonsa lähestyivät Shumlaa 1774 uusi sulttaani [[Abdulhamid I]] haki kiireesti rauhaa. Rumjantsev valitsi rauhansopimuksen allekirjoituspäiväksi aiemman turkkilaisille voittoisan [[Prutin rauha]]n (1711) päiväyksen.
 
Siihen mennessä Rumjantsevista oli epäilemättä tullut maineikkain Venäjän sotapäälliköistä. Toisen sotamarsalkan [[Grigori Potjomkin]]in sanotaan olleen hänelle niin kateellinen, ettei hän saanut enää uutta komennusta. Rauhojen aikana Rumjantsev toi esille innovatiivisiä näkemyksiään, joita hänellä oli sotataidosta teoksissa "Ohjeita" (1761), "Sotapalveluksen käytännöt" (1770) ja "Ajatuksia" (1777). Näistä teoksista tuli osa siitä teoreettisesta pohjasta, jonka mukaan Potjomkin uudisti Venäjän armeijaa.