Ero sivun ”Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fiksailua, pari lisäystä |
Uusi mahdollisemman omin sanoin kirjoitettu laajempi versio yleiskokouksesta |
||
Rivi 7:
| lakkautettu =
| perustaja =
| tyyppi = [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]] toimielin
| toimiala =
| päämaja = [[Yhdistyneiden kansakuntien päämaja]]
| toiminta-alue =
| jäsenet = 193 jäsenvaltiota
Rivi 20:
| huomautukset =
}}
'''Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous''' on yksi viidestä [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]] toimielimestä.
Yleiskokous on YK:n toimielimistä keskeisin sillä yleiskokous on juuri se tapahtumapaikka maailmanjärjestön toimielimistä jossa kaikki YK:n jäsenvaltiot neuvottelevat ja keskustelevat merkittävistä ajankohtaisista asioita yhdessä, tasa-arvoisina toimijoina<ref name="UNyleiskokous">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yk.fi/node/227 | Nimeke = YK-järjestelmä Yleiskokous| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = YK Yleiskokouksen tehtävät | Julkaisu =YK-järjestelmä Yleiskokouksen puheenjohtajuus, jäsenet ja toiminta | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Yhdistyneet kansakunnat | Viitattu = 20.10.2014 | Kieli = }}</ref>.
Yleiskokouksen järjestysnumeroitu istuntokausi alkaa jokaisen syyskuun kolmannen viikon tiistaipäivänä YK:n New Yorkissa sijaitsevan päämajan kokoussalissa<ref name="UNyleiskokous"/>.
Yleiskokous voi kuitenkin kokoontua myös varsinaisen istuntokauden jälkeen niin sanottuihin hätäistuntoihin tai erityisistuntoihin mikäli kansainvälinen tilanne vaatii niin. Yleensä näihin poikkeusistuntoihin kutsutaan myös [[YK:n turvallisuusneuvosto]] paikalle tai jäsenvaltioiden enemmistö tai yksi jäsenvaltioista jota istunto nimen omaa koskee vaikkapa kahden valtion välistä sotaa<ref name="UNyleiskokous"/>.
Ensimmäinen yleiskokous järjestettiin [[10. tammikuuta]] [[1946]] [[Lontoo]]n [[Westminster]]issa ja siihen osallistui 51 jäsenmaiden edustajaa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.un.org/en/aboutun/history/1941-1950.shtml | Nimeke = UN History 1941 - 1950| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =UN History | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =United Nations | Viitattu = 21.10.2014 | Kieli = }}</ref>.
== Yleiskokouksen tehtävät==
===Perustehtävät===
Yleiskokouksen tehtävät on määitelty [[YK:n peruskirja]]ssa<ref name="UNyleiskokous"/>.
Yleiskokous on se päätöksen teko elin YK:ssa joka ottaa vastaan ja käsittelee YK:n toimielinten tekemiä loppuraportteja<ref name="UNyleiskokous"/>.
Yleiskokous voi siis YK:n peruskirjan mukaan käsitellä mitä tahansa YK:ta koskevia kysymyksiä istuntokauden aikana paitsi niitä kysymyksiä joita [[YK:n turvallisuusneuvosto]] parhaillaan käsittelee omassa istunnossa yleiskokouksen istuntokauden aikana<ref name="UNyleiskokous"/>.
Yleiskokouksen tehtävänä on neuvoa [[Kansainvälinen yhteisö|kansainvälistä yhteisöä]] ja antaa suosituksia käsittelevistä asioista jotka koskevat sen toimintaa muuan muassa neuvottelutyössä jonka kautta tärkeät asiat päätyvät YK:n toimielinten tietoisuuteen<ref name="UNyleiskokous"/>.
Yleiskokous voi itse olla selvityksen tekijänä tai antaa suosituksia selvityksen teoista joiden avulla pyritään kansainvälisen yhteistyön nimissä edistämään muan muassa [[talous|taloudellisia]], [[Sosiaalipolitiikka|sosiaalisia]] ja [[Humanitarismi|humanitaarisia]] sekä [[Koulutus|koulutukse]], [[kulttuuri]]n ja [[terveys|terveyden]] aleuilla olevia kysymyksiä joiden lisäksi yleiskokous voi olla mukana edistämssä [[kansainvälinen oikeus|kansainvälisen oikeuden]] ja [[Ihmisoikeudet|ihmisoikeus]]järjestelmien kehittämistä<ref name="UNyleiskokous"/>.
Yleiskokous voi antaa suosituksia uhkaavissa kansainvälisissä tilanteissa mikäli tilanteet ovat YK:n peruslinjan vastaisia <ref name="UNyleiskokous"/> näistä hyvä esimerkki on mikäli jokin YK:n jäsenvaltio on rikkonut ja loukannut jatkuvasti YK:n peruskirjan sisältöä voidaan kyseinen jäsenvaltio yleiskokouksen suosituksesta erottaa YK:sta mikäli turvallisuusneuvosto antaa asialle oman suostumuksensa<ref name="YKPERUSKIRJA"/>
Yleiskokouksen keskeinen rooli on myös valita kiertävät jäsenvaltiot [[YK:n turvallisuusneuvosto]]oon salaisessa lippu äänestyksessä sen lisäksi yleiskokous on mukana valitsemassa myös [[YK:n pääsihteeri]]ä yhdessä [[YK:n turvallisuusneuvosto]]n kanssa.
Turvallisuusneuvosto esittelee yleiskokoukselle pääsihteeri ehdokkaat jonka perusteella yleiskokous tekee päätöksen seuraavasta pääsihteeristä tosin sillä edellytyksellä että turvallisuusneuvosto hyväksyy pääsihteeri nimityksen sillä turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenvaltiot voivat kaataa yleiskokouksen ehdotuksen pääsihteeristä veto-oikeudella.
Lisäksi yleiskokous valitsee myös turvallisuusneuvoston suosituksen mukaisesti [[Kansainvälinen tuomioistuin|Kansainvälisen tuomioistuimen]] tuomarit<ref name="UNyleiskokous"/>.
===Budjetista ja YK:n rahoituksesta päättäminen===
Yleiskokouksen hallinnollisista tehtävistä koskien YK:n sisäistä toiminta on käsitellä ja hyväksyä YK:n budjetti jonka YK:n sihteeristö laatii kerran kahdessa vuodessa.<ref name="UNyleiskokous"/>.
Samassa budjetti käsittelyssä yleiskokous sopii myös kunkin jäsenvaltion kesken niiden jäsen maksu osuudet koskien YK:n budjetin rahoitusta<ref name="UNyleiskokous"/>. YK:n menot ja tulot katetaan siis pääosin kunkin maan omasta jäsenmaksuista.
Ennen budjetin hyväksyntää yleiskokouksessa [[budjetti]]a käsitellään hallinto- ja budjettiasioiden komiteassa joka on yleiskokouksen alainen komitea sekä [[Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvosto]]n alaisessa komiteassa<ref name="UNyleiskokous"/>.
[[Rauhanturvaaminen|rauhanturvatoimintaa]], [[Katastrofi|katastrofiapua]] tai alajärjestöjen [[kehitysyhteistyö]]tä koskevat rahoitukset eivät tule YK:n budjetista vaan ne rahoitetaan erikseen neuvoteltavissa olevalla summalla <ref name="UNyleiskokous"/>.
==Yleiskokouksen ensimmäisen istunnon alku==
Yleiskokouksen istuntokaudet alkavat aina jokaisen vuoden syyskuun kolmannen viikon tiistaina ja ensimmäisen istuntokauden avaa virallisesti [[YK:n pääsihteeri]]<ref name="UNyleiskokous"/>.
Yleiskokouksen alkamispäivänä, yhdeksänjäseninen, valtakirjakomitea tarkistaa jokaisen YK:n jäsenvaltioiden YK edustajien valtakirjat ja hyväksyy näin olleen edustajien aseman yleiskokouksessa<ref name="UNyleiskokous"/>.
Yleiskokouksen alussa valitaan puheenjohtaja sekä 21 varapuheenjohtajaa ja pääkomiteoiden puheenjohtajat jostakin jäsenvaltioista. Puheenjohtaja on yleensä edustava ja ansioitunut henkilö, joka ei ole aina kyseisen valtion YK-delegaation jäsen<ref name="YKYLEISKOKOUS">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yk.fi/node/264 | Nimeke = YK-järjestelmä Yleiskokous| Tekijä = www.yk.fi| Tiedostomuoto = | Selite = Yleiskokous| Julkaisu = Yleiskokouksen puheenjohtajuus, jäsenet ja toiminta | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Yhdistyneet kansakunnat | Viitattu = 19.10.2014 | Kieli = }}</ref>.
Puheenjohtajan tehtävä on johtaa puhetta yleiskokouksen istunnoissa sekä vastata täysistuntojen lopullisesta asialistasta ja sen laatimisesta sekä asiakohtien tärkeysjärjestyksestä<ref name="YKYLEISKOKOUS"/>.
Yleiskokouksen ensimmäistä viikkoa kutsutaan nimellä ministeriviikko sillä silloin yleiskokouksen istuntoon osallistuu kunkin YK:n jäsenvaltion ministeri tai valtionpäämies tai molemmat yhtä aikaa<ref name="UNyleiskokous"/>
Ministeriviikon jälkeen yleiskokouksessa kutakin jäsenvaltiota edustaa sen valtion nimittämä pysyvä YK edustaja<ref name="UNyleiskokous"/>.
Yleiskokouksen istunto kauden alussa yleiskokous nimittämä kaikki yleiskokouksen alla toimivien kuuden komiteoiden puheenjohtajat yleiskokouksen puheenjohtajan ehdotuksen pohjalta<ref name="UNyleiskokous"/>.
==Päätöslauselmat ja äänestykset==
Yleiskokouksen antamat [[päätöslauselma]]t hyväksytään täysistunnossa joko äänestyksessä tai ilman äänestystä<ref name="UNyleiskokous"/>.
Yleiskokouksen äänestyksissä tarvitaan päätöslauselman hyväksymiselle yksinkertainen enemmistö mutta tietyissä asioissa kuten YK:n budjettia koskevissa asioissa tai kansainvälisen rauhaa ja turvallisuutta olevissa päätöksen teoissa tarvitaan myös kahden kolmasosan enemmistö äänistä<ref name="UNyleiskokous"/>
Jokaisella jäsenvaltiolla voi olla yleiskokouksen istunnossa edustettuina enintään viisi edustajaa mutta jäsenvaltioilla on silti vain yksi ääni kussakin äänestyksessä, tämäkin periaate on määritelty YK:n peruskirjan mukaan<ref name="YKPERUSKIRJA">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.unric.org/fi/perustietoa-yksta/ | Nimeke = YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN PERUSKIRJA | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Perustietoa YK:sta | Ajankohta = | Julkaisupaikka = Yhdistyneet kansakunnat| Julkaisija = | Viitattu = 21.10.2014 | Kieli = }}</ref>.
Yleiskokouksessa päätettävät asiat hyväksytään aina päätöslauselman muodossa eivätkä päätöslauselmat sido millään tavalla jäsenvaltioita vaan ovat luonteelta pelkkiä suosituksia<ref name="UNyleiskokous"/>.
Päätöslauselmat voivat silti olla sisällöltään kansainvälisesti merkittäviä ja yleensä niistä syntyy myöhemmin omia julistuksia<ref name="UNyleiskokous"/> kuten [[Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus]] on tästä hyvä esimerkki joka hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen kolmannessa kokouksessa 10. joulukuuta 1948<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=fin | Nimeke = Universal Declaration of Human Rights | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLINEN JULISTUS | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = The Office of the United Nations High Commissioner for Human Rights (OHCHR)| Viitattu = 21.10.2014 | Kieli = }}</ref>
==Katso myös==
Rivi 30 ⟶ 89:
* [[Kansainvälinen tuomioistuin]]
* [[Luettelo Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksien puheenjohtajista]]
==Aiheesta muualla==
{{Commonscat-rivi|United Nations General Assembly}}
* [http://www.un.org/en/ga/ YK:n yleiskokouksen verkkosivut]
{{Tynkä/Järjestö}}
[[Luokka:Yhdistyneiden kansakuntien päättävät elimet]]
| |||