Ero sivun ”Eugen Schauman” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →‎Viitteet: {{Viitteet|sarakkeet}}
Rivi 15:
 
== Tausta ==
Eugen Schauman syntyi Harkovassa[[Harkova]]ssa nykyisessä [[Ukraina]]ssa everstiluutnantti [[Waldemar Schauman]]in ja Elin Maria Schaumanin perheen toisena lapsena. Hänen vanhempansa olivat pikkuserkkuja keskenään, molemmat kuuluivat [[Schauman]]in tunnettuun ja arvostettuun aatelis- ja upseerisukuun. Äidinpuoleinen isoisä oli Porvoon piispa [[Frans Ludvig Schauman]]. Eugen Schaumanin isoveli Rafael oli syntynyt kaksi vuotta aikaisemmin ja nuorempi sisar, taiteilija [[Sigrid Schauman]] syntyi vuonna 1877. Isä Waldemar Schauman yleni myöhemmin sotilasurallaan [[kenraaliluutnantti|kenraaliluutnantiksi]] ja hänet nimitettiin 1894 [[Vaasan lääni]]n kuvernööriksi ja 1898 senaattoriksi.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id=3619|nimi=Schauman, Eugen (1875 - 1904)|tekijä=Jussi Niinistö|ajankohta=11.10.2000}}</ref><ref name="kenraali">{{Kenraalit ja amiraalit|355|Schauman, Fredrik Waldemar}}</ref><ref>{{Kansallisbiografia|id=6733|nimi=Schauman (1600-)|tekijä=Veli-Matti Autio|ajankohta=9.10.2006}}</ref>
 
Isän sotilaspalveluksen vuoksi perhe joutui asumaan eri puolilla keisarikuntaa. Schaumanin isänmaallisuus heräsi jo pikkupoikana, kun hänen äitinsä luki hänelle ääneen kansallisrunoilija [[Johan Ludvig Runeberg]]in ''[[Vänrikki Stoolin tarinat|Vänrikki Stoolin tarinoita]]''.<ref name="KB" /> Teoksesta muodostui kotiinkaipuusta kärsivän pojan tärkein side etäiseen isänmaahansa. Ulkomaille Schaumaneille kuitenkin tihkui kirjeissä tietoja Suomessa harjoitetuista venäläistämis- ja sortotoimista. Schauman lähetti jo 8-vuotiaana [[Kongressi-Puola|Puolan]] [[Radom]]ista Suomeen kirjeen, jossa luki: "''Var god och emottag detta lilla bidrag (en rubel) till minnesstoden vid Juutas, Eugen Schauman, Radom 24 Maj 1883''" (suom. "Olkaa hyvä ja vastaanottakaa tämä pieni avustus (yksi rupla) Juuttaan muistomerkkiä varten, Eugen Schauman, Radom 24. toukokuuta 1883"). Schauman oli kuullut, että [[Uusikaarlepyy|Uudessakaarlepyyssä]] kerättiin varoja muistomerkkiä [[Suomen sota|Suomen sodan]] [[Juuttaan taistelu]]ssa venäläisistä saadun voiton kunniaksi. Vänrikki Stoolin tarinoista kiinnostuneena ja innostuneena hän halusi ehdottomasti osallistua suunnitelmaan.<ref name="SVT">Jussi Niinistö: ''Suomalaisia vapaustaistelijoita'', s. 13–18. Nimox Ky, Helsinki 2003.</ref>