Ero sivun ”Eduard Dietl” versioiden välillä

Dietl toimi Suomessa armeijakuntansa esikunnassa [[Rovaniemi|Rovaniemellä]]. Hän oli Suomessa ollessaan varsin pidetty, Suomen ystäväksi mielletty saksalaisupseeri. Vaikka Dietl oli kotoisin [[Baijeri]]sta, häntä pidettiin usein [[itävalta]]laisena, alppijääkäreiksi kutsuttujen 20. Vuoristoarmeijan itävaltalaisjoukkojen mukaan.<ref name="saatiin">''Saatiin tämä vapaus pitää'', s. 165-166</ref> Dietl oli innokas laskettelija ja rakennutti Rovaniemelle Ounasvaaran ensimmäisen pujottelurinteen vuonna 1943.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Saarenkylän historia| Vuosi =1996 | Kappale = | Sivu =350 | Selite = kokoelma| Julkaisupaikka =Rovaniemi | Julkaisija =Rovaniemen mlk | Tunniste =ISBN 951-970-53-3-3| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 4.3.2008| Kieli = }}</ref> Suomessa olo aikanaan hän oppi muutaman sanan suomeakin esimerkiksi ''"ryssä matalaksi'', johon hän lisäsi perään ''onnea"''.<ref name="linkomies/108">Linkomies 1970: 108.</ref> Dietl tuli hyvin toimeen suomalaisten upseerien ja virkamiesten kanssa, ja ystävystyi tärkeimpien yhdyshenkilöidensä [[yhteysesikunta Roi]]n päällikön eversti [[Oiva Willamo]]n ja Lapin läänin [[maaherra]] [[Kaarlo Hillilä]]n kanssa.<ref name="linkomies/108"/>