Ero sivun ”Sotainvalidien Veljesliitto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Toimintamuotoja: keräyskampanja + osan järjestelyä |
→Toimintamuotoja: Kauniala ja Kyyhkylä |
||
Rivi 19:
Liiton toimintaan ovat kuuluneet mm. varainkeräykset, hoito- ja kuntoutuslaitosten perustaminen ja ylläpito sekä [[sotainvalidi]]en asemaan vaikuttaminen. Yhteensä liiton sairas- ja veljeskoteja on 21. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen Veljesliitto järjesti esimerkiksi ammatillista koulutusta jäsenilleen.
[[Kaunialan sotavammasairaala]] Vantaalla ja [[Kyyhkylän kuntoutussairaala]] Mikkelissä ovat osa Veljesliiton toimintaa sairas- ja veljeskotien ohella.
Vuotuinen sotainvalidiviikkotapahtuma käynnistettiin vuonna 1944. Ensimmäisen tapahtuman avajaiset pidettiin [[Suomen Kansallisteatteri|Kansallisteatterissa]] [[1. lokakuuta]] [[1944]]. [[Yrjö Jylhä]]n kirjoittaman juhlarunon ''Marttyyrin päivä'' lausui presidentti [[Juho Kusti Paasikivi|Paasikiven]] ja marsalkka Mannerheimin läsnäollessa näyttelijä [[Ella Eronen]].<ref>Seppälä 1990, 125–130.</ref>▼
▲Vuotuinen sotainvalidiviikkotapahtuma käynnistettiin vuonna 1944. Ensimmäisen tapahtuman avajaiset pidettiin [[Suomen Kansallisteatteri|Kansallisteatterissa]] [[1. lokakuuta]] [[1944]]. [[Yrjö Jylhä]]n kirjoittaman juhlarunon ''Marttyyrin päivä'' lausui presidentti [[Juho Kusti Paasikivi|Paasikiven]] ja marsalkka Mannerheimin läsnäollessa näyttelijä [[Ella Eronen]].<ref>Seppälä 1990, 125–130.</ref> Sotainvalidiviikkoon liittyvä keräys muodostui perinteeksi, vaikka sen lopettamistakin harkittiin 1970-luvulla.<ref>Seppälä 1990, 234.</ref>
Sotainvalidien työllistyminen yhdessä muiden rintamalta palanneiden kanssa kohtasi vaikeuksia. Huomionarvoista on, että työllistymisongelmista raportoitiin erityisesti kuntien ja valtion työpaikkojen osalta. Veljesliitolla oli omaa työnvälitystoimintaa. Erityinen sotainvalidien työhuoltolaki oli voimassa vuoteen 1951 asti. <ref>Seppälä 1990, 152-153.</ref>
Rivi 26 ⟶ 28:
Pienimuotoisiksi jääneiden liiketoimintakokeilujen kirjo oli laaja. Veljesliitto organisoi koululaisten keräämien romujen ja lumppujen kokoamisen ns. Iskukeräyksenä v. 1946 sekä oli mukana mm. tanskalaisen sirkuksen tuonnissa Suomeen kesiksi 1950 ja 1951 ja [[Eläintarhan ajot|Eläintarhan ajojen]] järjestelyissä.<ref>Seppälä 1990, 175.</ref>
Sotainvalidien Veljesliiton julkaisu on [[Sotainvalidi (lehti)|Sotainvalidi]]. Se alkoi ilmestyä Sotainvaliidi-nimisenä vuonna 1940. Äänilehtenä Sotainvalidi alkoi ilmestyä vuonna 1994 ilmestyen 6 kertaa vuodessa.<ref>Linda-tietokanta, kausijulkaisutietue002313110</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nkl.fi/fi/etusivu/ajankohtaista/julkaisu/lehdet/aanivalt|Nimeke = Valtakunnalliset äänilehdet| Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Näkövammaisten keskusliitto| Viitattu = | Kieli ={{fi}}}}</ref>Sähköinen näköislehti on saatavissa vuodesta 2009 lähtien.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sotainvalidit.fi/fi/lehti/| Nimeke = Sotainvalidien veljesliitto| Tekijä = | Selite = Lehti-osio päävalikossa| Julkaisu = |Ajankohta = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Sotainvalidien veljesliitto| Viitattu = | Kieli ={{fi}}}}</ref>
| |||