Versio 9. syyskuuta 2014 kello 03.48 muokkaa Dexbot (keskustelu \| muokkaukset) 26 006 muokkausta p Removing Link GA template (handled by wikidata) ← Vanhempi muutos		Versio 18. lokakuuta 2014 kello 13.14 muokkaa kumoa Mikko Paananen (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 62 813 muokkausta →‎Historia Uudempi muutos →
Rivi 19: Konetykkejä valmistettiin jo ennen [[toinen maailmansota\|toista maailmansotaa]], etupäässä [[ilmatorjunta]]an, mutta myös [[panssarintorjunta]]tykeiksi. Suomeen saatiin [[talvisota\|talvisodan]] aikana jonkin verran [[tanska]]laisia 1930-luvulla suunniteltuja 20 mm Madsen-konetykkejä kevyellä kaksipyöräisellä lavetilla. Tällaisella lavetilla varustettuna Madsen oli tarkoitettu panssarintorjuntaan. Madsen-pst-tykistä käytettiin Suomessa nimeä 20 PstK/40, se ampui 350 laukausta minuutissa ja kykeni läpäisemään 100 metrin päästä 25 millimetriä panssariterästä ja 500 metrin päästä vielä 16 millimetriä. [[Natsi-Saksa\|Saksalaiset]] olivat ennen toista maailmansotaa huomanneet konetykin käyttökelpoisuuden [[lentokone]]iden aseena. Saksalaisten jokaisessa sodanaikaisessa hävittäjälentokonetyypissä oli aseistuksena vähintään yksi konetykki, yleensä joko 20 mm [[MG FF]] tai [[MG 151]]/20 tai 30mm [[MK ~~101,~~ 103]] tai [[MK 108]]. Sodan loppua kohden konetykki oli jo hyvin yleinen hävittäjien aseena. Jo 1930-luvulta alkaen konetykki oli myös erityyppisten ajoneuvojen aseena, esimerkiksi panssariautoissa ja kevyissä [[panssarivaunu]]issa (esimerkiksi Panzerkampfwagen II, jossa oli yksi 20 mm konetykki). Nykyään [[rynnäkköpanssarivaunu]]t ja monet [[jalkaväki\|jalkaväen]] taisteluajoneuvot sekä tiedustelupanssarivaunut on aseistettu 20–40 mm konetykein. == Ilmatorjunta ==

Ero sivun ”Konetykki” versioiden välillä