Ero sivun ”Henrik Gabriel Porthan” versioiden välillä

Osana toimintaansa seura alkoi näin melko koruttomasti julkaista Suomen ensimmäistä sanomalehteä, ''[[Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo]]'', vuonna [[1771]]. Lehti perustettiin alun pitäen edellä mainittujen sisältöjen ohella myös yleisen tieteellisen ja akateemisen sivistyksen laajempaa julkaisemista varten. Lehti ilmestyi 1771-78 ja 1782-85 jatkuen tämän jälkeen "Åbo Tidningar" -nimisenä. Kirjoitustensa monipuolisuuden ja laadukkaan tason johdosta lehden merkittävyys oli oloissamme ainutlaatuinen. Lehden sivuilla esiintyivät kirjoittajina itsensä Porthanin lisäksi muun muassa [[Matthias Calonius|Calonius]], [[J. J. Tengström]] ja [[F. M. Franzén]].

 

 

Porthan oli hyvin kiinnostunut Suomen kansallisesta menneisyydestä. Hän oli omaksunut metodisesti uuden tavan käyttää lähteitä kriittisesti. Siksi hän tyrmäsikin monet aiemmat teoriat epätieteellisinä, esimerkiksi näkemykset [[suomen kieli|suomen]] ja [[heprea]]n sukulaisuudesta, joita muun muassa [[Daniel Juslenius]] oli esittänyt. Porthan tutki suomalaista kansanrunoutta ja historiallisia kysymyksiä, kuten Paavali Juusteinin piispainkronikkaa ja [[pirkkalaiset|pirkkalaisia]]. Porthania on sanottukin "Suomen historian isäksi". Tämän uuden, empiirisellä pohjalla alkaneen kansallisen tutkimustyön seurauksena alkoivat väitöskirjat nyt, romantiikan ajan kynnyksellä, käsitellä oman maan historiaa, kansanperinnettä, kansanrunoutta ja suomen kieltä. Suomen kielen arvostuksestaan huolimatta Porthan ei nähnyt ongelmaa siinä, että Suomessa käytettiin kahta muutakin kieltä (ruotsi ja latina), eikä vastustanut esimerkiksi sosiaaliseen nousuun liittynyttä kielenvaihtoa ruotsiin, vaan ainoastaan ruotsin kielen levittämistä pakolla.<ref>http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?arvostelu=300</ref>