Ero sivun ”Työperäinen stressi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
'''Työperäinen stressi''' on ensimmäinen askel kohti työuupumusta ja masennusta sekä fyysisiä sairauksia. Työperäistä stressiä ei luokitella ammattitaudiksi, mutta se on [[Euroopan unioni]]ssa selkäsairauksien jälkeen toiseksi yleisin työperäinen terveysongelma. Vuonna 2000 siitä kärsi 28 prosenttia unionin alueen työntekijöistä eli yli 41 miljoonaa ihmistä. Neljännes työstä johtuvista sairauspoissaoloista on stressin aiheuttamia.
 
Työstressi voi aiheutua monesta eri asiasta. Työpaikalla vallitsevat huonot vuorovaikutussuhteet ovat yksi suuri [[stressi]]n aiheuttaja. Jos työntekijä kokee, ettei pysty kommunikoimaan esimiehen kanssa tai, ettei saa tukea ratkaisuihinsa, hän saattaa stressaantua. Myös kotiolot vaikuttavat työhön. [[Koti]] ja [[työ]] parhaassa tapauksessa tukevat toisiaan ja antavat positiivisista jaksamista molempiin, mutta paineet kotona vaikuttavat työhön ja päinvastoin. Työn aikatauluttaminen saattaa stressata. Jos työpäivät venyvät tai niistä ei ole mahdollista joustaa, työntekijä kuormittuu.
 
Työympäristö ihan fyysisessä mielessä voi olla hyvinstressaava stressaavafyysisessä mielessä. Liiallinen melu tai huonot työasennot aiheuttavat stressiä. Yksitoikkoinen tai epämiellyttävä työ ovat stressin aiheuttajia. Merkittävä stressiä aiheuttava tekijä on liian vähäinen mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon.
 
== Työhyvinvointi ==
{{pääartikkeli|[[Työhyvinvointi]]}}
Hyvinvointi on kokonaisvaltainen kokemus. Se sisältää tyytyväisyyden työhön, perheeseen ja yleisesti elämään. Yksilön pitää hyväksyä itsensä ja asennoitua positiivisesti. Yksi tärkeä osa työhyvinvointia on koherenssi eli elämänhallinnan tunne. Se koostuu kolmesta osa-alueesta: ymmärrettävyyden, hallittavuuden ja mielekkyyden kokemuksista. Ymmärrettävyydellä tarkoitetaan sitä, että ihminen kykenee hahmottamaan tilanteen kokonaisuutena eikä vain erillisinä tapahtumina. Hallittavuus on uskoa asioihin ja tapahtumiin vaikuttamisesta. Mielekkyys syntyy, jos tapahtumat koetaan kiinnostaviksi ja haasteellisiksi.
 
Koherenssin terveyttä edistävä vaikutus perustuu tehokkaaseen stressinkäsittelykykyyn. Vahva koherenssi vähentää stressi- –jaja uupumusoireita sekä sairauspoissaoloja. Se myös vaimentaa työn haitallisia terveysvaikutteita.
 
Parhaimmassa tapauksessa työ edistää yksilön henkistä hyvinvointia. Sen vuoksi työhyvinvointiin pitää panostaa. Työterveyshuollon lisäksi esimiesasemassa olevien tulisi edistää työyhteisön tiedonkulkua ja vuorovaikutusta. Palautteen annon pitäisi kulkea molempiin suuntiin, ja työntekijän pitäisi pystyä kertomaan ongelmistaan työnjohdolle.
 
== Työperäisen stressin ehkäiseminen ==
Työperäinen stressi on ehkäistävissä. Sen vähentämiseen panostaminen on taloudellisin vaihtoehto yrityksille. Lisäksi työterveyslaki määrää, että jokaisella yrityksellä pitää olla työsuojelun toimintaohjelma. Tärkein lähtökohta stressin ehkäisyssä on asiaan sitoutuminen ja työpaikan kaikkien tahojen tasapuolinen huomioiminen. Aluksi pitää tunnistaa vaaratekijät, sitten selvittää keneen ne voivat vaikuttaa ja kolmanneksi mitä niille on tehtävissä.
 
===Merkkejä työperäisen stressin olemassaolosta työpaikalla===
Rivi 24:
 
Henkilötasolla ongelmista viestivät lisääntynyt päihteiden käyttö ja käyttäytymisvaikeudet. Psyykkiset ongelmat kuten masennus, univaikeudet ja keskittymisvaikeudet ovat merkkejä vakavammista ongelmista työpaikalla.
 
=== Työstressiin itse vaikuttaminen ===
Työntekijä on palautunut edellisestä työrupeamasta, kun hän kokee olevansa valmis uusiin haasteisiin. Tähän voi vaikuttaa hyvin paljon itse esimerkiksi jättämällä työasiat työpaikalle, mikäli se vain suinkin on mahdollista. Työasioiden unohtaminen edes hetkeksi edistää palautumista.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://tyopiste.ttl.fi/Uutiset/Sivut/Unohda_tyot_edes_hetkeksi.aspx|nimeke = Unohda työt edes hetkeksi|julkaisu = Työpiste-verkkolehti|julkaisija = |viitattu = 15.10.2014|tekijä = |ajankohta = 20.8.2013}}</ref>
 
== Vaikutukset työuran jälkeen ==