Ero sivun ”Juhana III” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pieni selvennys alueesta |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 44:
Vuonna [[1570]] syttyi Venäjän ja Ruotsin välinen neljännesvuosisadan mittainen sota, [[pitkä viha]]. Vangittu Eerik XIV katsottiin tilanteessa uhkaksi, häntä siirreltiin vankipaikasta toiseen ja tuomittiin Juhanan aloitteesta lopulta kuolemaan, joka toteutettiin ilmeisesti myrkyttämällä [[1577]]. Vuonna [[1581]] ruotsalaiset valtasivat [[Narva]]n ja vuonna [[1583]] solmittiin välirauha. Lopullista rauhaa Juhanan kaudella ei kyetty solmimaan, koska aluelaajennuksia hamunnut Juhana vastusti sitä. Katariina Jagellonica kuoli vuonna [[1583]] ja Juhana solmi uuden avioliiton ''Gunilla Bielken'' kanssa. Juhanan kanssa jo aiemmin ristiriidoissa ollut [[Kaarle-herttua]] arvosteli liittoa, mikä antoi Juhanalle syyn toimia tätä vastaan ja kaventaa tämän valtaoikeuksia.
Juhanan pojasta Sigismundista tuli vuonna [[1587]] Puolan kuningas. Juhana toivoi Sigismundin tulevan Ruotsinkin kuninkaaksi ja palaavan Ruotsiin, mitä suuri osa ylhäisaatelistosta Kaarle-herttuan johdolla vastusti, sen sijaan [[valtakunnanmarski]] [[Klaus Fleming]] puolsi Sigismundin kuninkuutta. Peläten ruotsalaisten vastusta tämä kuitenkin päätti jäädä Puolaan. Juhana kohdisti ylhäisaatelistoon rankaisutoimia, kuten aatelisetuoikeuksien muuttamista siten, että aateliston alempien kerrosten valta lisääntyi ylempien kustannuksella. Vuonna [[1590]] säädettiin uusi kruununperimysjärjestys, jonka mukaan Eerik XIV:n sukuhaara menetti oikeutensa kruunuun ja kuninkuus saattoi periytyä myös naispuolisen linjan kautta. Palkkioksi tuestaan Klaus Flemingistä tuli [[1591]] ''Suomen käskynhaltija''. Juhana kuoli [[1592]]. Juhana Turussa olleessaan opetteli myös jonkun verran suomen kieltä ja hän pystyi jossain määrin keskustelemaan myös talonpoikien kanssa vastoin isänsä Kustaa Vaasan neuvoa.. Kerrotaan hänen pitäneen myös puheen suomen kielellä.
== Muiston vaaliminen Suomessa ==
| |||