Ero sivun ”Sassanidit” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
w |
|||
Rivi 65:
Khosrau II:n sotaretki näytti huimaavan menestyksekkäältä, mutta se osoittautui liian suureksi palaksi Persian armeijalle ja liian suureksi verotaakaksi kansalle. Bysantin keisari [[Herakleios]] vastasi hyökkäämällä persialaisten selustaan. Heraklios apunaan heimojoukot sai useita merkittäviä voittoja. Heraklioksen menestys kulminoitui [[Ninevehin taistelu (627)|Ninevehin taistelussa]] [[627]], jossa Heraklios voitti. Heraklios marssi Mesopotamiaan ja läntiseen Persiaan. Khosrau II kuitenkin salamurhattiin.
Murhaa seurasi sisällissodan ja kaaoksen aika. Seuraavan neljäntoista vuoden aikana oli kaksitoista kuningasta. Keskushallinto heikkeni huomattavasti. Keväällä 632 Khosrau I:n piilossa asustellut lapsenlapsi [[Yazdegerd III]] nousi valtaan. Samana vuonna ensimmäiset arabijoukot hyökkäsivät persialaisalueille. Bysantin ja Persian välinen sotiminen oli uuvuttanut molemmat valtakunnat. Sassanidit olivat heikoilla myös heikon taloudellisen tilanteen, korkean verotuksen, uskonnollisten levottomuuksien, alati vaihtuvien hallitsijoiden ja yhteiskunnan jäykän sosiaalisen rakenteen takia. Aika oli kypsä [[Arabien valloitusretket|arabien invaasiolle]].
Sassanideista ei todellista vastusta arabeille ollut. Yazdegerd oli pelkkä poikanen ja neuvonantajiensa armoilla. Vuonna [[637]] arabit valtasivat [[Ktesifon]]in pitkän piirityksen jälkeen. Yazdgerd pakeni itään ja arabien edelleen edetessä [[Khorasan]]in provinssiin. Mylläri tappoi hänet [[Merv]]issä [[651]]. Persialainen aatelisto levittäytyi laajalle alueelle Aasiassa ja levittivät mukanaan persialaista kulttuuria ja kieltä. Sassanidien valtakunta mureni käytännössä viidessä vuodessa ja enin osa sen alueista liitettiin [[islam]]ilaiseen [[kalifaatti]]in. Hiljalleen myös väestö kääntyi islamiin.
| |||