Ero sivun ”Otava (kirjankustantamo)” versioiden välillä

lähdepyyntöjä
(lähdepyyntöjä)
[[Tiedosto:Otava päivällä.jpg|thumb|250px|Otavan [[Otavan toimitalo|kivinen toimitalo]] Uudenmaankadulla täytti kesäkuussa 2006 sata vuotta.]]
 
'''Kustannusosakeyhtiö Otava''' on yksi [[Suomi|Suomen]] vanhimmista ja suurimmista [[kustantamo|kirjankustantamoista]]. Otava on ollut merkittävä suomenkielisten kirjojen ja runokokoelmien julkaisija jo varhain. Otava on julkaissut muun muassa [[Eino Leino]]n, [[Veijo Meri|Veijo Meren]], [[Marja-Liisa Vartio]]n, [[Paavo Haavikko|Paavo Haavikon]], [[Tuomas Anhava]]n, [[Mauri Kunnas|Mauri Kunnaksen]], [[Antti Tuuri]]n ja [[Kjell Westö]]n tuotantoa. Suurimpiin painosmääriin on yltänyt [[Laila Hirvisaari]] (ent. Hietamies) yli neljällä miljoonalla painetulla kirjalla.{{lähde?}}
 
==Omistus ja johto==
 
==Otavan historia==
Otavan perustivat [[Hannes Gebhard]] ja [[Eliel Aspelin-Haapkylä]] vuonna [[1890]] suomenkielisen kansalliskirjallisuuden kustantajaksi. Vuodesta 1892 johdossa on ollut [[Alvar Renqvist]] jälkeläisineen, jotka ovat suomentaneet nimensä Reenpääksi. 1906 valmistui Helsingin Uudenmaankadulle arkkitehtien [[Karl Lindahl]]in ja [[Valter Thomé]]n piirtämä [[Otavan toimitalo|toimitalo]], jossa yhtiö toimii edelleen. Kirjapainotoiminta alkoi 1908 ja [[aikakauslehti]]en kustantaminen [[Suomen Kuvalehti|Suomen Kuvalehden]] myötä 1916. Otava perusti 1934 yhdessä [[WSOY]]:n kanssa [[Yhtyneet Kuvalehdet]], joka ryhtyi julkaisemaan muun muassa [[Seura]]-lehteä. Vuosina 1945–1991 Otava oli [[pörssiyhtiö]]. Kun sukuomistajat hankkivat yhtiönsä pörssistä takaisin itselleen, perustettiin uusi Otava, joka on eri [[oikeushenkilö|juridinen henkilö]] kuin 1890 perustettu vanha Otava. Otava lunasti Yhtyneet Kuvalehdet Oy:n 1998 WSOY:ltä kokonaan itselleen. [[Keuruu]]n painotalon Otava perusti 1955. Otavan painolaitoksista ja [[Edita]]n painolaitoksista muodostettiin [[Acta Print]]. Acta Print Oy myi 1999 aikakauslehtipainot ja liiketoiminnan Edita-konsernille.{{lähde?}}
 
Vuoden 2006 alusta Otavan omistuksessa on ollut myös [[Like Kustannus|Like Kustannuksen]] kirjankustannustoiminta. Lisäksi kirjaryhmään kuuluu [[Suuri Suomalainen Kirjakerho]]. Otava-konserni muodostuu neljästä liiketoiminta-alueesta: kirjat, lehdet, kauppa ja uudet liiketoiminnot. Kirjapainotoiminnasta vastaa Otavan kirjapaino Oy Keuruulla.<ref>[http://www.otava-kuvalehdet.fi/ Otava–Kuvalehdet-konserni]</ref>
 
==Palkittuja kirjailijoita==
Monet Otavan kirjailijoista ovat saaneet kirjallisuuspalkintoja. Ensimmäisen suomalaisen [[Nobelin kirjallisuuspalkinto|Nobel-palkitun]], [[F. E. Sillanpää]]n, teoksia julkaisi Otava.{{lähde?}} Ensimmäinen [[Finlandia-palkinto|Finlandia-palkittu]] kirjailija oli [[Erno Paasilinna]], hänelle palkinto myönnettiin vuonna 1984 esseekokoelmasta ''Yksinäisyys ja uhma''.{{lähde?}} Ensimmäisen [[Tieto-Finlandia]]n sai [[Erik Tawastjerna]] [[Jean Sibelius|Sibelius]]-elämäkerrastaan, myös Otavan kirjailijoita.{{lähde?}} Muita Finlandia-palkittuja ovat [[Jörn Donner]] (''[[Isä ja poika]]'', 1985), [[Olli Jalonen]] (''[[Isäksi ja tyttäreksi]]'', 1990), [[Arto Melleri]] (''[[Elävien kirjoissa]]'', 1991), [[Bo Carpelan]] (''[[Alkutuuli]]'', 1993 sekä ''[[Kesän varjot]]'', 2005), [[Hannu Mäkelä]] (''[[Mestari (kirja)|Mestari]]'', 1995), [[Antti Tuuri]] (''[[Lakeuden kutsu]]'', 1997), [[Kristina Carlson]] (''[[Maan ääreen]]'', 1999), [[Hannu Väisänen]] (''[[Toiset kengät]]'', 2007) ja [[Kjell Westö]] (''[[Missä kuljimme kerran]]'', 2006).{{lähde?}}
 
==Tietokirjallisuutta==
[[Kuva:IsoTietosanakirja 31.jpg|thumb|Iso Tietosanakirja, 1931–58]]
Otavalla on pitkä historia myös tietokirjallisuuden osalta. Vuodesta [[1906]] alkaen (ensimmäinen osa, viimeinen julkaistiin vuonna 1920) se julkaisi yhdessä [[WSOY]]:n kanssa kymmenosaisen ''[[Tietosanakirja (1909)|Tietosanakirjan]],'' lempinimeltään ''Iso Musta''. Myöhemmin Otava julkaisi 17-osaisen ''[[Iso tietosanakirja|Ison tietosanakirjan]]'' (1931-58), 10-osaisen ''[[Otavan iso tietosanakirja|Otavan ison tietosanakirjan]]'' (1960-1965) ja ''Otavan Suuren Ensyklopedian'' (1976-1982). Muita tunnettuja tietokirjoja ovat ''[[Mitä missä milloin]]'' -sarja (vuodesta 1951) ja ''[[Kuka kukin on]]'' (vuodesta 1909, tuolloin nimellä ''Aikalaiskirja'').{{lähde?}}
 
==Oppikirjoja==
Peruskoulu-uudistus lisäsi 1970-luvun alussa oppikirjojen kysyntää, ja Otava onnistui saamaan merkittävän osan alan markkinoista.<ref name=sata>{{Kirjaviite | Tekijä = Antti Reenpää (toim.) | Nimeke = Otavan talo sata vuotta| Vuosi = 2006| Sivu = 83| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 951-1-20800-4| Viitattu = 4.5.2014 }}</ref> Oppikirjojen tuotantoa varten yhtiöllä oli kouluosasto (myöhemmin nimeltään ''Otavan oppimateriaalit''). Osaston pitkäaikaisena johtajana oli vuodesta 1974 alkaen tohtori [[Manu Renko]].{{lähde?}}
 
== Lähteet ==
6 659

muokkausta