Ero sivun ”Myssyt” versioiden välillä

Vuoden 1738 valtiopäivien vaaliin sisältyi myrskyisä keskustelu Ruotsin ulkopolitiikasta. Sotapolitiikkaa kannattavat tulkitsivat Venäjän heikentyneen meneillään olleen Turkin sodan takia, ja he halusivat kostosotaa hävityn [[Suuri Pohjan sota|suuren pohjanPohjan sodan]] menetysten takaisin saamiseksi. Niitä, jotka varoittivat sotapolitiikasta, pidettiin arkoina pelkureina, ''yömyssyinä''. Heitä oli erityisesti pappissäädyssä ja suomalaisten keskuudessa. Vaalitaistelussa käytettiin [[Ranska]]n, [[Venäjä]]n ja [[Britannia]]n rahoja, niin että Venäjä rahoitti myssyjä. Vaalin jälkeen syntyi valtiopäivämiesten poliittisia klubeja, jotka myös saivat ulkomaista rahaa. Lahjontaa tehtiin notkuvien ruokapöytien muodossa. Klubit tarjosivat mahdollisuuksia myös yksityisempään lahjontaan ja vakoiluun.<ref name="hs">{{Kirjaviite | Tekijä = Paloposki, Toivo J.| Nimeke = Suomen historia 4: Vapauden aika | Vuosi = 1986| Sivut = 70-72, 113, 169-174, 178| Selite = | Julkaisupaikka = Espoo| Julkaisija = Weilin & Göös| Tunniste = ISBN 951-35-2493-0 }}</ref>

Hatut saivat johtoaseman 1730-luvulla ja he pitivät hallussaan tärkeintä päätöselintä, valtiopävien [[salainen valiokunta|salaista valiokuntaa]]. Yhteistyötä Turkin ja Ranskan kanssa tiivistettiin, ja myssyjä kannattanut kansliapresidentti Arvid Horn pakotettiin eroamaan 1738, kuten myös viisi valtaneuvoston jäsentä. Hattujen valtakauden aikana käyutiin [[hattujen sota]] Venäjää vastaan huonoin tuloksin.<ref name="hs" />