Ero sivun ”Värisokeus” versioiden välillä

 

Värisokeuden aikainen toteaminen on tärkeää, jottei värisokea henkilö joutuisi ammattiin, jossa tarvitaan normaalia väriaistia. Näitä ammatteja ovat esimerkiksi veturinkuljettaja, lentäjä sekä sähköasentaja. Useimmiten värisokeus ei kuitenkaan haittaa ihmisen elämää, ja monet värisokeat saavat tietää värisokeudestaan vasta aikuisiässä. Värisokeustutkimuksissa testattavalle näytetään pilkullisia väritauluja, joihin on piilotettu värillisiä numeroita. Värisokea henkilö ei pysty erottamaan niitä tai näkee eri numeroita kuin tavallisesti näkevät. Värinäköä voidaan tutkia [[Ishiharan testi]]llä.

 

[[Yöeläin|Yöeläimillä]] kuten mm. [[lepakko|lepakoilla]] ja [[maasika|maasioilla]] on värisokeutta. Eläinten aistit kehittyvät pitkälti aktiivisuusajan mukaisesti. Yöeläimillä on usein kokoonsa suhteutettuna suuremmat silmät ja ne ovat likinäköisiä. Yöeläinten suuret silmät johtuvat siitä, että suuret silmät kasvattavat verkkokalvon pinta-alaa, jolloin verkkokalvolle pääsevän valon määräkin suurenee. Verkkokalvolla yöeläimillä on paljon valoa aistivia sauvasoluja, jotka parantavat hämäränäköä. Kääntöpuolena taas on, että yöeläimillä on erittäin vähän värinäköön erikoistuneita tappisoluja eli yöeläimet ovat käytännössä värisokeita. Päiväsaikaan yöeläimet pystyvät kyllä kulkemaan, mutta niiden on suojeltava silmiään turhalta valolta.