Ero sivun ”E. J. Vehmas” versioiden välillä

{{Tämä artikkeli|kertoo taidekriitikostataidekriitikko Einari J. VehmasVehmaasta. Hänen serkkunsa [[Einari Wehmas]] oli taidemaalari.}}

'''Einari Johannes Vehmas''' ([[18. joulukuuta]] [[1902]] [[Sääksmäki]] – [[29. marraskuuta]] [[1980]] [[Otalampi]]) oli sodanjälkeisen ajan vaikutusvaltaisin suomalainen [[kriitikko|taidekriitikko]] ja [[Ateneumin taidemuseo]]n apulaisintendentti.<ref>Ojanperä, Riitta Elämä ja taide, Näkökulmia Einari J. Vehmaksen taidearvosteluun, julkaisussa Vihanta, Ulla ja Paloposki, Hanna-Leena (toim.) Kirjoituksia taiteesta, Suomalaista kuvataidekritiikkiä, Kuvataiteen keskusarkisto 4, Valtion taidemuseo 1997, s. 115 ja alaviite</ref>

Alkaessaan opiskella Helsingissä hän tutustui [[Tulenkantajat|tulenkantajien]] kirjallisuuspiiriin ja kirjoitti ryhmän lehteen [[Tulenkantajat (lehti 1924–1930)|Tulenkantajat]]-lehteen. Hän avioitui taidemaalari [[Sylvi Kunnas|Sylvi Kunnaksen]] kanssa 1931, ja heidän tyttärensä on kuvataiteilija Inari Neuvonen (s. 1931).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/1372/ | Nimeke = Vehmas, Einari Johannes (1902–1980) | Tekijä = Ojanperä, Riitta | Julkaisu = Kansallisbiografia-verkkojulkaisu | Ajankohta = 14.3.2000 | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Viitattu = 5.10.200}}</ref> Vehmas toimi [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] kirjallisuuskriitikon apulaisena ja [[Frans Eemil Sillanpää|F. E. Sillanpään]] yksityissihteerinä 1934–1936 sekä 1937–1945 Helsingin yliopiston kemian laitoksen kanslistina. [[Talvisota|Talvi]]- ja [[Jatkosota|jatkosodassa]] Vehmas toimi lääkintäjoukoissa.