Ero sivun ”Kaivo” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
rv (eston kiertoa)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli| kertoo vedennostopaikasta. Laulajaa käsittelee [[Tero Kaikkonen]] ja elokuvaa [[Kaivo (elokuva)]].}}
[[KuvaTiedosto:Old-fashioned_well_in_Finland.JPG|thumb|250px|Perinteinen veivikäyttöinen kaivo [[Utajärvi|UtajärveltäUtajärvellä]].]]
'''Kaivo''' on [[pohjavesi|pohjaveden]] pinnan alapuolelle ulottuva kuoppa, josta [[vesi]] on nostettavissa käyttöön. Parhaiten pohjavettä saadaan tasarakeisista karkeista [[hiekka]]- tai [[Sora|sorakerrostumistasora]].kerrostumista, Huonoimminhuonoimmin [[savi]]- ja [[Moreeni|moreenimaalajitelmistamoreeni]]maalajitelmista.<ref name="iso4">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Otavan Iso Tietosanakirja 4| Vuosi = 1962| Luku = Kaivo| Sivu = 156| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 1.11.2013 | Kieli = }}</ref>
 
==Kaivon paikka ja rakenne==
[[KuvaTiedosto:Artesian well Virttaa.JPG|thumb|250px|Lirikaivo [[Virttaa]]lla.]]
PaikkaKaivon paikka valitaan siten, ettei likavesi voi päästäpääse vettäläpäisevien maakerrosten läpi kaivoon. Kaivon reunojenReunojen sortuminen estetään tukirakenteilla, aikaisemmin hirsikehikoilla tai kiviladelmilla, nykyisin [[betoni]]sta valmistetuilla renkailla eli kaivonrenkailla.<ref name="iso4" />
 
==Kaivotyyppejä==
[[ImageTiedosto:Geran-01.jpg|250px|left|thumb|Kaivo.]]
[[FileTiedosto:Řepora, studna s vahadlem.jpg|left|thumb|250px|Vinttikaivo]]
''Porakaivo'' tehdään poraamalla peruskallioon[[peruskallio]]on syvä reikä, johon kalliohalkeamissa oleva vesi kertyy ja jonka pohjalta vesi nostetaan [[pumppu|pumpulla]] ylös. Suomessa riittää usein noin 100sata metriä, muualla maailmalla voidaan joutua kaivamaan huomattavasti syvemmälle, syvimpien kaivojensyvimmät ollessakaivot ovat jopa 900 mmetriä syviä. Porakaivon reiän yläosaan asennetaan suojaksi teräsputki, joka estää maa-aineksen valumisen reikään.<ref name="iso4" />
 
==Arteesinen kaivo==
Arteesisen kaivon kansanomainen nimitys on lirikaivo. Sellaista käytetään muun muassa [[Vampula|Vampulassa]]ssa, missä tällaisiin luonnon erikoisuuksiin on mahdollisuuksia ainakin Vehka-alhon alueella. Vesi tulee maan sisältä omalla paineellaan, pumppua ei tarvita. Arteesinen kaivo perustuu siihen, että maaperässä esimerkiksi savi estää veden pääsyn normaalille painetasolle. Kun vedelle avataan pääsy ylöspäin kaivon avulla, se purkautuu paineen vaikutuksesta maata kohti. Pohjaveden korkeudella ei ole merkitystä arteesisen kaivon toimintaan, paineratkaiseva tekijä on ratkaisevaapaine.
 
Myös [[lähde]] voi toimia arteesisen kaivon kaltaisena vedenottopaikkana.
 
== Veden nostomenetelmiä ==
[[FileTiedosto:Hand waterpump.JPG|thumb|Ennen varsin yleinen käsipumppu, jolla vesi pumpattiin sankoon.]]
Perinteisessä nykyaikaisessa betonirengaskaivossa vesi imetään pumpun avulla putkea pitkin käyttökohteeseen, kuten talon [[painesäiliö|painesäiliöön]].
 
Porakaivon pohjalle taas lasketaan nostovaijeriin, sähköjohtoon ja [[vesijohto]]on kytketty uppopumppu, joka työntää vettä putkea pitkin ylös. Syvässä reiässä ei voi käyttää imevää pumppua kuten perinteisessä kaivossa, koska [[Paine|alipaine]] ei pysty nostamaan vettä seitsemää metriä alempaa. Ejektoritoimisella pumpulla voidaan kuitenkin nostaa vettä syvemmältäkin, vaikka pumppu on maan pinnalla.
 
Ennen käytettiin käsipumppua, jolla vesi nousi [[SankoÄmpäri|sankoon]], tai nostettiin vesi kaivosta käsivoimin pelkästään köyteen sidotun sangon avulla käsivoimin vesi kaivosta. Myöhemmin käytettiin veiviä sangon nostamiseen.
 
Vanhimpia nostoa helpottavia malleja oli ''Vinttikaivovinttikaivo'', jossa on korkeaan puutukeen asennettu pitkä [[vipuvarsi]], jonka toiseen päähän on puuvarrella kytketty sanko ja toinen pää toimii vastapainona. Vivun käyttäminen keventää veden nostamista kaivosta.
 
== Kansanuskomukset ==
Kansanuskomuksiin kuuluivatovat kuuluneet [[Kaivonkatsominen|kaivonkatsojat]], jotka määrittävät esimerkiksi varvuillavarvun, [[taskukello]]llan tai [[sormus|sormuksen]] avulla määrittivät [[vesisuoni|vesisuonen]] paikan, johon kaivo kannattikannattaa kaivaa, jotta siihen tulisi vettä.
 
''[[Toivomuskaivo'']] on kaivo, johon heitetään [[kolikko]] ja. Heittäjätoivotaan voisamalla toivoa haluamaansa asiaajotakin. Toivomuskaivo-myytissäUskomuksen uskotaan, ettämukaan toive toteutuu tämän jälkeen. Toivomuskaivosta ei ammenneta vettä.
 
== Lähteet ==
Rivi 36:
 
==Aiheesta muualla==
{{Commonscat-rivi|Water wells|Kaivo}}
* {{Kirjaviite | Tekijä =Juuti, Petri S. | Nimeke =Kaivot ja käymälät – johdatus historiaan esimerkkinä Suomi | Vuosi =2005 | Sivu = | Selite =Englanninkieliset osuudet kääntänyt Katri J. Wallenius | Julkaisupaikka =Tampere | Julkaisija =KehräMedia | Tunniste =ISBN 951-44-6251-3 | www =http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/65357/951-44-6251-3.pdf | www-teksti =Teos verkossa | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu = | Kieli ={{Monta kieltä|fi|en}} }}
* [http://tampub.uta.fi/tup/951-44-6251-3.pdf Kaivot ja käymälät]
* [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Rakentaminen/Rakennushanke/Talotekniset_jarjestelmat_LVI/Vedenhankinta_kaivosta Vedenhankinta kaivosta] Ympäristö.fi-sivustolla.
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=18430&lan=fi Kaivon sijainti, rakentaminen ja kunnostus]
 
[[Luokka:Rakennuksen vesi- ja viemärijärjestelmät]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaivo