Avaa päävalikko

Muutokset

258 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
w ym.
{{Tämä artikkeli|kertoo väestöryhmästä. Muista merkityksistä katso [[Lappalainen (sukunimi)]].}}
[[KuvaTiedosto:Suomen asutus keskiajan alussa.png|thumb|200px|Muun muassa maanviljelyn[[maanviljely]]n ja kiinteän asutuksen jättämät merkit antavat kuvan [[Suomalaiset|suomalaisiin]] samaistetun väestön asuinseuduista [[Suomen keskiaika|keskiajan]] alussa noin vuonna [[1150]]. Niiden ulkopuolella asui lappalaisiksi kutsuttua [[Pyyntikulttuuri|pyyntiväestöä]], joita on arkeologian keinoin vaikeampi sijoittaa kartalle.]]
 
'''Lappalainen'''-nimitystä käytettiin entisaikaan, ainakin [[Keskiaika|keskiajalta]] lähtien, sisä-Suomen ja yleisemmin [[Fennoskandia]]n maanviljelysalueiden ulkopuolella asuneesta, liikkuvaa pyyntikulttuuria[[pyyntikulttuuri]]a harjoittaneesta väestöstä. Näitä lappalaisia on asunut jopa eteläisessä [[Etelä-Suomi|Etelä-Suomessa]] ja [[Ruotsi]]ssa [[limes norrlandicus|havumetsävyöhykkeen etelärajalla]] asti. Nimitys lappalainen on perinteisesti yhdistetty [[saamelaiset|saamelaisiin]]. Nykyisinkin saamelaisia kutsutaan joskus lappalaisiksi, vaikka monet pitävät nimitystä loukkaavana. Ei kuitenkaan ole varmaa, että kansanperinteen ja vanhojen kirjallisten lähteiden tuntemilla lappalaisilla olisi viitattu aina nimenomaan saamelaisten esi-isiin. Historiantutkija [[Jukka Korpela (historioitsija)|Jukka Korpelan]] mukaan keskiajan kirjallisissa lähteissä "lappalaiset"”lappalaiset” oli yleisnimitys erämaaseutujen asukkaille, jotka eivät todellisuudessa olleet kielellisesti, kulttuurisesti tai elinkeinoiltaan yhdenmukaista joukkoa. Kysymys on kuitenkin mutkikas, sillä [[Saamelaiskielet|saamen kieleen]] palautuvaa paikannimistöä voidaan toisaalta osoittaa Etelä-Suomestakin. Myös saamen kielestä peräisin olevia lainasanoja on [[Ante AikionAikio]]n tutkimusten mukaan [[Oulujoki|Oulujoen]] eteläpuolella puhutuissa suomen murteissa suuri määrä todistamassa saamen kielen ja saamelaisten läsnäolosta Keski- ja Etelä-Suomessa. Lappi/lappalainen on ainoa nimitys, joka on Suomessa riittävän laajalti tunnettu sopiakseen muinaisten saamelaisten nimitykseksi. Sanan merkityksen hämärtyminen liittyneekin vasta siihen aikatasoon, kun suomalaisheimot keskiajalla levisivät pohjoiseen päin assimiloiden itseensä näitä lappalaisia.
 
Sana [[Lappi]] saattoi alun perin tarkoittaa lähinnä syrjäisessä sisämaassa olevaa paikkaa. Samaan tapaan kutsuttiin terän syrjää kutsuttiin ''lappeeksi''. Syrjäinen Lappi oli keskeisen [[rintamaa]]n vastakohta. Yhteisöt saattoivat kutsua [[erämaa|erämaiksi]] niitä Lapin alueita, jotka olivat yhteisön vakiintunutta eränkäyntialuetta. Kuitenkaan sanatSanat ''lappi'' ja ''lappea'' eivät kuitenkaan ole minkäänlaisessa luonnollisessa johtosuhteessa toisiinsa - suomen kielessä ei ole johdinaineksia, joiden perusteella sanat voisivat liittyä toisiinsa. Siksi onkin perusteltu lappi-sanan ja nimityksen [[Skandinaaviset kielet|skandinaavista]] laina-alkuperää (< muinaisruotsin[[muinaisruotsi]]n ''lappir,'', joka'' ''olisi puolestaan käännös saamelaisten harvinaisesta omakielisestä nimityksestä).<ref>Häkkinen, Jaakko 2008: Keitä olivat lappalaiset? http://www.elisanet.fi/alkupera/Lappalaiset.html</ref>
 
Ruotsissa puolestaansanaa ''Lapp'' sanaaon puolestaan pidetäänpidetty lainasananalainana suomesta, joten väittämä skandinaavisesta alkuperästä on kyseenalainen.<ref>Hellquist, E. 1922. Svensk Etymologisk Ordbok: http://runeberg.org/svetym/0485.html</ref>
 
Eri karjalaisryhmät ovat käyttäneet lappalais-nimitystä sekä itsestään että toisistaan. Esimerkiksi [[Itä-Karjala]]ssa pohjoisempana asuvia ihmisryhmiä on nimitetty lappalaisiksi aivan viime aikoinakin, vaikka nämä eivät saamelaisia olekaan. Samoin myösSuomessa Suomen[[Etelä-Karjalan maakunta|Etelä-KarjalassaKarjalan]] [[Lappeen kihlakunta|Lappeen kihlakunnan]] asukkaiden oma perinteinen nimitys on ''lappalainen'', jota myös naapurit ovat käyttäneet<ref>; Kantonen Marja 1993, Lappeen murretta. Suomen kielen näytteitä 36. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Helsinki, sivu 37:5</ref> Idässä esimerkiksi [[lyydiläiset]] kutsuvat pohjoispuolellaan asuvia eteläkarjalaisia lappalaisiksi.<ref>http://www.tie.to/lyydit/lintukoto.html</ref> [[VienaVienan Karjala|Vienalaiset]]laiset erottivat kaksi eri Lappia. Nykyisin Lappina tunnettua aluetta he kutsuivat nimellä ''Tulilappi'', ja siellä asuvat saamelaiset tunnettiin "tulilappalaisina"”tulilappalaisina”. Lapiksi he taas kutsuivat Vienassa ja jonkin verran Vienasta itään ja pohjoiseen sijaitsevia eränkäyntialueitaan.
 
Maanviljelyn yleistyessä nykyisen saamelaisalueen eteläpuolella asuvat lappalaiset sulautuivat vähitellen muuhun väestöön. Muutamat Etelä-Suomen paikannimet (esimerkiksi [[Lappi (kuntaRauma)|Lappi]], [[Lapinniemi]] ja [[Lapinjärvi]]) viittaavat eteläisiin lappalaisiin. Saamelaisperäisiä paikannimiä tavataan lähes koko Suomessa, mutta ne lisääntyvät pohjoisemmas mentäessä.<ref name="multiple">{{Kirjaviite|Tekijä=Heikkola, Leena | Nimike=Lapin historia. s. 13 | Julkaisija=Lapin lääninhallitus - Lapin Maakuntaliitto | Vuosi=1982 | Tunniste=ISBN 951-99371-8-8}}</ref>
 
Suomen lappalaisväestölappalaisväestön kartoitettiinon kartoittanut viimeksi [[Lapin komitea]] 1940-luvun lopussa, ja kukin yksilö sijoitettiin komiteanmietinnön liitteenä olevaan karttaan. Tiedot kerättiin yleensä seurakunnittain, joissa kirkkoherra laati luettelon seurakuntansa lappalaisista. Saamelaisalueella nimitystä lappalainen pidettiin halveksivana, ja sen tilalle tuli nimitys saamelainen, jolla tarkoitettiin samaa väestöä kuin komiteatyössä kartoitettua. MietinnössäänVuoden (1952) mietinnössään Lapin komitea käyttää kuitenkin jo nimitystä saamelainen. Suomen saamelaisväestö selvitettiin sitten monipuolisesti 1960-luvun alussa, ja tämän selvityksen pohjalta on syntynyt nykyisten [[Saamelaiskäräjät (Suomi)|saamelaiskäräjävaalien]] äänestysluettelo. Kun nimitys lappalainen jäi ikään kuin vapaaksi, monet Inarin[[Inari]]n ja Enontekiön[[Enontekiö]]n suomalaissukujen jäsenet alkoivat kutsua itseään lappalaisiksi. {{lähde}}
 
Lappalaista ei pidä käyttää tarkoittaessa [[Lapin maakunta|Lapin nykymaakunnan]] alueella asuvaa tai sieltä kotoisin olevaa (suomalaista) henkilöä, vaan oikea termi tähän on ''lappilainen''.
70 107

muokkausta