Ero sivun ”Esivalta” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti aikamerkitsi lähdepyynnön. |
p -toimesta |
||
Rivi 3:
[[Luterilainen kirkko|Luterilaisen kirkon]] piirissä termiä on käytetty korostamaan vallan jakamista hengelliseen ja maalliseen valtaan. [[Martin Luther]] uskonpuhdistuksen yllyttyä myös uskonpuhdistusta kannattaneiden ruhtinaiden vastaiseksi [[talonpoikaiskapina]]ksi korosti sitä, että kristillinen kirkko voi olla maallisen vallan, ajankohtaisessa tilanteessa ruhtinasvallan, puolella. Perustelu näkemykselle on haettu [[Raamattu|Raamatusta]], [[Paavali]]n roomalaisille osoittaman [[Kirje roomalaisille|kirje]]en 13. luvun 4. jakeesta, jonka mukaan ''Esivalta ei turhaan miekkaa kanna.'' <ref name="Reserviläinen:">[[Reserviläinen (lehti)|Reserviläinen]] 8/2005:Kenttäpiispa Hannu Niskanen: Kristityllä on oikeus puolustautua, luettu [[23. kesäkuuta|23.6.]][[2008]] 15:12 [[EEST]] [http://www.reservilainen.fi/show.php?year=2005&magazine=8&article=4]</ref>
Esivalta-ajattelusta on seurannut luterilaisten kirkkojen sopeutuminen maalliseen valtaan mm. työmarkkinajärjestöjen toivomuksiin kirkollisten juhlapyhien siirtämisessä viikonloppuihin niiden alkuperäisiltä pakoiltaan [[tulopoliittinen kokonaisratkaisu|tulopoliittisten kokonaisratkaisujen]] helpottamiseksi korvauksena vapaista lauantaista, mikä ei olisi tullut kysymykseen roomalais-katolilaisessa tai kreikkalais-katolilaisessa perinteessä. {{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Mukautumista maalliseen valtaan kuvastavat myös erilaiset yhteiskunnan tasa-arvovaatimuksiin sopeutumiset tavalla, mitä raamatun lisäksi myös kristilliseen perinteeseen vetoavat kirkkokunnat eivät nopeasti tee.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Esivalta-ajattelun mukaan esivaltaa vastaan nousseita ei haudattu kapinallisina ''siunattuun maahan''
==
{{Viitteet}}
[[Luokka:Poliittiset käsitteet]]
|