'''Konrad Fredrik Kivekäs''' (vuoteen 1876 '''Stenbäck'''; [[12. toukokuuta]] [[1847]] [[Alavus]] – [[20. helmikuuta]] [[1918]] [[Oulu]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[toimittaja]] ja [[Fennomania|suomenmielinen]] vaikuttaja.
Kivekkään vanhemmat olivat kirkkoherra Karl Fredrik Stenbäck ja Emilia Ottilia Christina von Essen. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna [[1867]], valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna [[1873]] ja pedagogian kandidaatiksi [[1877]].
Kivekäs toimi vuosina [[1876]]–[[1882]]1876–1882 [[Oulun Lyseon lukio|Oulun suomalaisessa yksityislyseossa]] historian, suomen ja ruotsin kielten opettajana. Varsinaisen elämäntyönsä Kivekäs kuitenkin teki sanomalehtialalla. Jo vuodesta [[1874]] hän oli ollut pari vuotta aputoimittajana [[Uusi Suomi|Uusi Suometar -lehdessä]]. Oulussa hän oli ensin ''[[Oulun Wiikko-Sanomia]]'' -lehden toimittajana, mutta perusti vuonna [[1877]] oman sanomalehden ''[[Kaiku (lehti)|Kaiun]].'' Kivekäs oli Kaiun toimittajana ja kustantajana vuoteen [[1905]] asti. Hän oli hyvin suomenmielinen ja Kaiku-lehteä pidettiin liian radikaalina. Kivekäs saikin painokanteen ja vankeustuomion ja joutui lopulta luopumaan lehdestään [[Sortokausi#Ensimmäinen sortokausi|ensimmäisen sortokauden]] aikaisen painostuksen takia.<ref name="hautala1976">{{kirjaviite| Nimeke = Oulun kaupungin historia IV| Tekijä=Hautala, Kustaa| Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Kirjapaino Oy Kaleva | Vuosi= 1976 | Tunniste = ISBN 951-9327-00-2| Sivu=588}}</ref>
Kaiusta luopumisen jälkeen Kivekäs sekä suomensi teoksia että kirjoitti itsekin muun muassa elämäkerrat [[George Washington]]ista ja [[Oliver Cromwell]]ista.
Vuodesta [[1894]] vuoteen [[1901]] Kivekäs oli toiminut Oulun kaupungin köyhäinhoitolautakunnan esimiehenä, jolloin hän otti ensimmäisenä Suomessa käyttöön niin sanotun Eberfeldin eli kaitsijajärjestelmän. Kivekkään puoliso vuodesta [[1877]] oli Erika Herminia Durchman (k. [[1925]]). Hänen veljensä oli poliitikkona tunnettu asianajaja [[Lauri Kivekäs (fennomaani)|Lauri Kivekäs]], näyttelijä [[Ida Aalberg]]in puoliso. Toinen veli, [[Josef Stenbäck]], tuli puolestaan tunnetuksi arkkitehtina.
==Julkaisuja==
Rivi 18:
* {{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }} Sivu 387.
