Ero sivun ”Korporaatio” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
siirsin Fasismin ja Pohjoismaat rinnastavasta kappaleesta tekstiä, teksti on nyt paremmin jäsennelty
Rivi 7:
Amerikanenglannissa "corporation" tarkoittaa yritystä, yhdistystä tai kunnallishallintoa yleisesti, mutta se käännetään joskus virheellisesti korporaatioksi.
 
Pohjoismaista mallia, jossa valtiovalta ja työntekijät ja työnantajat tekevät laajoja tulopoliittisia sopimuksia on kutsuttu uuskorporatiiviseksi. Korporaatio-ilmaisua käytetään myös (usein) yrittäjähenkisten puheenvuoroissa yrityksistä, jotka ovat suuria ja hallinnollisesti kompleksisia tai byrokraattisia. Korporaatiolle on tyypillistä, että työntekijän yksilölliset taidot ja kyvyt pyritään hukuttamaan organisaation ns "harmaaseen massaan". Korporaatiolle on tyypillistä se, että kullakin on selkeä paikka yrityksessä, ja (yksilön toimesta tapahtuvien) oikeiden (mutta mahdollisten tehtäviin kuulumattomien) asioiden tai innovaatioiden eteenpäinviemisen kokevat muut työntekijät uhkana.
 
Perinteisiä [[Baltia|balttilaisia]] ja [[Saksa|saksalaisia]] [[ylioppilas]]järjestöjä kutsutaan korporaatioiksi (esimerkiksi [http://www.cfe.ee/ Korporatsioon Fraternitas Estica]). Ylioppilaskorporaation jäsenyys on hyvin kiinteää ja se kestää koko loppuelämän (ellei jäsen päätä erota tai häntä eroteta). ''Korporantin'' voi tunnistaa siitä, että hänellä on korporaationsa värit rinnan yli kulkevassa nauhassa, rintaneulassa tai erityisessä korporaatiolakissa. Useimmat korporaatiot ovat tarkoitettu joko vain miehille tai vain naisille. [[Suomi|Suomalaiset]] [[Osakunnat]] ovat ottaneet vaikutteita balttilaisilta korporaatioilta.{{lähde|onko ystävyyssopimus ja opiskelijavierailut sama kuin "vaikutteiden ottaminen"}}
Rivi 13:
Venäjällä on muutamia valtion korporaatioita ({{k-ru|Государственная корпорация|Gosudarstvennaja korporatsija}}), jotka hallitsevat tiettyä alaa tai valtion omaisuutta. Näitä ovat: valtiollinen vakuutusyhtiö, kehityspankki [[Vnešekonombank]], kuntatalouden kehitysrahasto, [[Sotši]]n olympiakohteita rakentava korporaatio, ydinvoimaa valvova [[Rosatom]] ja teknologiarahastot [[Rostehnologii]] ja [[Rosnano]].
 
[[Fasismi]]ssa työntekijät järjestettiin ammattiyhdistyksiin, joihin kuuluminen oli pakollista. Näistä korporaatioista valittiin myös edustajat parlamenttiin. Tällaista valtio-työnantajat-työntekijät-järjestelmää kutsutaan [[korporativismi]]ksi. Pohjoismaista mallia, jossa valtiovalta ja työntekijät ja työnantajat tekevät laajoja tulopoliittisia sopimuksia on kutsuttu uuskorporatiiviseksi.
 
[[Luokka:Järjestöt]]