Avaa päävalikko

Muutokset

11 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Tšetšenia sijaitsee [[Kaukasia]]ssa, Venäjän eteläisessä liittopiirissä. Tšetšenian rajanaapurit ovat [[Stavropolin aluepiiri]] pohjoisessa, [[Dagestan]]in tasavalta idässä, itsenäinen [[Georgia]] etelässä ja Venäjän federaation [[Ingušia]]n ja [[Pohjois-Ossetia-Alania]]n tasavallat lännessä.
 
Maastonmuodoiltaan Tšetšenia voidaan jakaa kolmeen osaan: etelän vuoristoihin, keskialueen laaksoihin ja pohjoisen Nogai-aroon ja kukkuloihin. Vuoristoalueen korkein huippu on 4493 metrin Tebulosmta. Vuorten rinteillä kasvaa sakeaa metsää, alarinteiden lajeja ovat pyökki, valkopyökki ja tammi, ylempänä kasvaa havumetsää ja vielä ylempänä on alppiniittyjä. Maan keskiosaa halkovat Terek- ja Sunchza-jokien laaksot. Nogain aro on puoliaavikkoa.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/108244/Chechnya | Nimeke = Chechnya | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 27.9.2014 }}</ref>
 
Georgian vastainen raja kulkee korkealla Kaukasus-vuorilla.<ref name="BBCCP"/>
Pohjois-Kaukasian tasavalta julistautui itsenäiseksi toukokuussa 1918 (syyskuusta 1919 Pohjois-Kaukasian emiraatti) ja taisteli brutaalin sodan valkokenraali [[Anton Denikin]]iä vastaan. Bolševikkien tukemat vuoriston tšetšeenit asettuivat punaisten puolelle ja jopa avustivat bolševikkivallan palauttamisessa alueelle. Denikinin tappion jälkeen puna-armeija saapui Tšetšeniaan 1920 alussa ja tapahtui uusi kapina, nyt bolševikkeja vastaan, joka kukistettiin 1921 syksyllä.
 
Palkkiona yhteistyöstä luotiin marraskuussa 1922 tšetšeenioblasti, ja osana Neuvostoliiton kansallisuuspolitiikkakansallisuuspolitiikkaa vuonna 1936 inguušioblastin kanssa siitä tuli osa Tšetšeeni-Ingušian autonomista sosialistista neuvostotasavaltaa. Pääasiassa maatalousvaltainen tasavalta taisteli pakkokollektivisointia vastaan ja 1937–1938 osana Stalinin puhdistuksia monet paikalliset kommunistijohtajat pidätettiin.
 
Toisen maailmansodan aikana Israilov ja Šeripov muodostivat kapinallishallituksen ja kesäkuussa 1942 vetosivat kansaan saksalaisten toivottamiseksi tervetulleiksi vieraina, jos he hyväksyisivät tasavallan itsenäiseksi. [[Josif Stalin]] siirrätytti tämän perusteella sodan jälkeen lähes koko väestön, 425&nbsp;000 tšetšeeniä ja inguušia, maanpakoon [[Kazakstan]]iin. Yli neljännes tšetšeeneistä kuoli karkotuksen aikana. Tšetšeenit rehabilitoitiin ja heidän sallittiin palata kotiseuduilleen vuonna [[1957]] Stalinin kuoleman jälkeen. Tšetšeeni-Ingušusian ASNT perustettiin uudelleen 11. helmikuuta 1957. Vuonna 1959 väestönlaskennassa alueella oli 419&nbsp;000 tšetšeeniä ja 1970 611&nbsp;000 tšetšeeniä, 135&nbsp;000 inguušia ja 336&nbsp;000 venäläistä.<ref name="fmso">[http://fmso.leavenworth.army.mil/documents/chechpt1.htm Varhaishistoriasta leavenworth.army.milin dokumentissa.]</ref><ref name="rand">[http://www.rand.org/pubs/conf_proceedings/CF129/CF-129.chapter2.html Rand.orgin julkaisu]</ref>