Ero sivun ”Kolmivaihevirta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei verkon pääjännite ole mistään kuormakytkennästä riippuva: kaava pääjännitteen kohdalle |
|||
Rivi 7:
Kolmea vaihetta merkitään nykyään sähköjärjestelmässä tunnuksilla '''L1''', '''L2''' ja '''L3'''. Aikaisemmat merkinnät vaiheille olivat R, S ja T. Vaihejohtimien värikoodi on yleensä ruskea, musta ja harmaa. Sähköjärjestelmän nollaa merkitään '''N''':llä (tunnusväri sininen, vanhoissa asennuksissa harmaa, valkoinen tai vaaleansininen) ja suojamaata '''PE''':llä (tunnusväri kelta-vihreä, vanhoissa asennuksissa punainen).
Vaiheen ja nollan välistä jännitettä kutsutaan ''vaihejännitteeksi'', joka Suomen pienjänniteverkossa on 230 V (<math>400 V / \sqrt {3}</math>). Vaiheiden välistä jännitettä kutsutaan ''pääjännitteeksi''. Verkon pääjännite on <math>\sqrt {3} \cdot U_P</math>,
Puhekielellä kolmivaihevirtaa kutsutaan myös nimellä "voimavirta". (Yksivaiheista sähkön käyttöä kutsutaan välillä nimellä "valovirta" tai "seinävirta".)
Rivi 20:
Kolmivaihekytkennässä vaihejännitteellä U<sub>P</sub> ja verkon vaiheen virralla I<sub>P</sub> saatava teho on 3·U<sub>P</sub>·I<sub>P</sub>. Esim. 3x16 A 3-vaihesulakkeiden maksimikuormitus on 3·230 V·16 A = 11 040 W.
Kolmivaiheverkon tähtikytkennässä vaihejännitteellä U<sub>P</sub> ja kuorman virralla I<sub>L</sub> (=verkon vaihevirta) saatava teho on <math>P=3 \cdot U_P \cdot I_L</math>.
Kolmivaiheverkon kolmiokytkennässä vaihejännitteellä U<sub>P</sub> (=verkon pääjännite) ja kuorman virralla I<sub>L</sub> saatava teho on <math>P=3 \cdot U_P \cdot I_L</math>. Tällöin verkon vaihevirta I<sub>P</sub> on <math>\sqrt {3} \cdot I_L</math>.
| |||