Ero sivun ”Ohjelmointi” versioiden välillä

1980-luvulla [[tekoäly]]järjestelmien oletettiin korvaavan ohjelmoinnin. Puhuttiin viidennen sukupolven tietokoneista ja sovelluskehittimistä, joiden avulla varsinaisesta ohjelmoinnista piti päästä eroon. Tähän ajatteluun liittyviä ohjelmointikieliä ovat funktionaaliset ohjelmointikielet ([[LISP]]), logiikkaohjelmointikielet ([[Prolog]]) ja erilaiset [[asiantuntijajärjestelmä]]t. LISP-ohjelmointikielen ajateltiin olevan erityisen sovelias tekoälyohjelmointiin, koska LISP-ohjelma ja sen käsittelemä data kuvattiin samalla tavalla sisäkkäisinä listoina. Tekoäly ei kuitenkaan johtanut toivottuun läpimurtoon.jaajaajaa JUSTIINSA NII.

[[PC|Henkilökohtaisten tietokoneiden]] myötä henkilökohtaisten [[hyötyohjelma|hyötyohjelmien]] käyttö lisääntyi. Näissä käyttäjät pääsevät itse ohjelmoimaan esimerkiksi [[komentosarjakieli|komentosarjakielten]] avulla. Komentosarjakielet ovat usein tulkattavia tai "esikäännettyjä" (missä yhdistyy tulkkauksen vaivattomuus ja kääntämisen tehokkuus), eikä tärkeintä ole enää ehdottoman nopea suoritus. Uusimmissa komentosarjakielissä käytetään myös abstraktioita, joiden toteuttaminen kääntämällä ei olisi mielekästä tai edes mahdollista (esimerkiksi koodin dynaaminen evaluointi). Merkittävimmät edistysaskeleet ohjelmointikielissä 1995-2004 ovat tapahtuneet komentosarjakielten alueella. Merkittäviä uusia tulkattavia kieliä ovat [[Perl]], [[Java]], [[Python (ohjelmointikieli)|Python]], [[Ruby]] ja [[Gambas]].ja tietenkin [[gaben]]. Et juu vihhu.